Blogiartikkelit Kari T. Korhonen Metsä, Tilasto

Syksyllä ilmestynyt raportti Euroopan metsien tilasta sisältää mielenkiintoisia ja osin yllättäviäkin tietoja ja väittämiä Euroopan eri maiden metsistä ja metsätaloudesta. Vai miltä kuulostaa havainto siitä, että Ruotsi ja Albania ovat Euroopan ainoat valtiot, joissa puuston hakkuut ylittävät puuston kasvun?

State of Europe’s Forests 2015 -raportti on laadittu Euroopan metsäministerikokousta varten. Siinä metsien ja metsätalouden tilaa tarkastellaan kuuden kriteerin avulla: metsien hiilensidonta, terveydentila, metsien tuotteet, monimuotoisuus, metsien suojavaikutukset ja sosio-ekonomiset tekijät. Kunkin kriteerin alla on useita indikaattorimuuttujia, jotka luonnehtivat metsien ja metsätalouden tilaa.

Raportista nousi esiin sellaisia yksittäisiä indikaattoreita, joissa Suomi erottui lähelle Euroopan kärkeä joko hyvässä tai pahassa. Venäjä ei ole poiminnassani mukana, vaikka raportti kattaa myös Venäjän Euroopan puoleisen osan.

Suomella Euroopan toiseksi suurin metsäpinta-ala

Metsäpinta-alaltaan Suomi on Euroopan toiseksi suurin valtio Ruotsin jälkeen ja puuston määrältään viidenneksi suurin Saksan, Ruotsin, Ranskan ja Puolan jälkeen sekä puuston vuotuiselta nettokasvultaan toiseksi suurin Saksan jälkeen. Metsän osuus maapinta-alasta on Suomessa Euroopan suurin, 73 prosenttia. Huvittava yksityiskohta raportissa on, että Euroopan metsäisimmät maat Suomi ja Ruotsi saavat kritiikkiä siitä, etteivät ole onnistuneet ”tunnistamaan mahdollisuuksiaan metsäpinta-alan lisäämiseen”.

Markkinahakkuiden arvolla mitaten Saksa on selvästi Euroopan ykkönen – vuosittain hakattavan puuston arvo on noin 3,3 miljardia euroa, kun Suomi sijoittuu toiselle tilalle 1,8 miljardilla eurolla. Raportti ei sisällä Ruotsin tilastoa tätä osin, mutta hakkuiden kuutiometrimääristä on helposti pääteltävissä, että markkinahakkuiden arvo on Ruotsissa selvästi suurempi kuin Suomessa. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta on suurin Latviassa (noin 6,5 prosenttia) ja Suomessa (noin 4,5 prosenttia). Saksan metsäsektori jää näistä luvuista kauas, osuus bruttokansantuotteesta siellä on alle prosentin.

Monimuotoisuuden tilaa raportissa arvioidaan muun muassa luontaisesti syntyneiden metsien osuudella, metsien suojelulla, kuolleen puuston määrällä ja metsien pirstaloitumisella. Suomessa noin 70 prosenttia metsistä luokittuu luontaisesti syntyneiksi, ja tällä tuloksella Suomi on Euroopan keskikaartia. Luontaisesti syntyneiksi metsiksi on tässä kuitenkin luokitettu kaikki metsät, joissa viljelystä ei ole varmuutta.

Metsämme eivät ole pirstaloituneet

Metsien suojelussa Suomi sijoittuu kärkimaiden joukkoon sekä suojellun metsän pinta-alalla että suojelun tiukkuudella mitattuna. Vain Espanjassa ja Italiassa on suojeltua metsää enemmän kuin Suomessa, mutta näissä maissa pääosa suojelusta on alueita, joissa erilaiset käsittelyt ovat mahdollisia. Kuolleen puuston määrä (metsähehtaaria kohti) on Suomessa varsin matala useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Mutta, jos kuolleen puuston määrä suhteutetaan kasvupaikkojen puuntuotoskykyyn ja elävän puuston keskitilavuuteen, määrä on samalla tasolla kuin useimmissa muissa maissa. Metsien pirstaloitumisen vähäisyys on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa omaa luokkaansa.

Suomi käyttää julkisia varoja metsäsektoriin Turkin ja Ranskan jälkeen kolmanneksi eniten Euroopassa – metsäpinta-alaan suhteutettuna sijoitumme kuitenkin tässä keskikaartiin. Henkilötyövuosien määrä julkisella metsäsektorilla on myös Euroopan keskikaartia. Metsäsektorin julkisessa hallinnossa on Suomessa poikkeuksellisen vähän henkilötyövuosia. Tutkimukseen ja koulutukseen sen sijaan panostetaan voimakkaasti.

Gudrun koitui Ruotsin kohtaloksi

State of Europe’s Forests 2015 -raporttia selaamalla saa monipuolisen kuvan Euroopan metsien ja yhteiskunnan kehityksestä. Toki lukuja ja tekstejä täytyy tarkastella kriittisesti. Läheskään kaikkia tilastotietoja ei monista maista ole saatavilla tai määritelmissä on kansallisia eroja.

Esimerkiksi alussa tekemäni Ruotsin ja Albanian rinnastus ei ollut reilu. Ruotsin lukujen tarkempi tarkastelu osoittaa, että tulos on seurausta Gudrun-myrskystä. Puuston kasvu tässä tilastossa tarkoittaa nettokasvua, josta puuston vuotuisesta kasvusta on vähennetty puiden luontainen kuoleminen, kuten myrskytuhot. Kun kasvun tarkastelujakso ajoittui Gudrunin ajankohtaan, tuli Ruotsin kohtaloksi erottua tässä raportissa poikkeuksellisen intensiivisen metsätalouden maana. Albania puolestaan erottuu maana, jossa useat tilastot puuttuvat tai luvut vaikuttavat epäilyttäviltä.

Lue lisää:

Full State of Europe’s Forests 2015 Report
Finland’s forests 2015