Blogiartikkelit Veli Hietaniemi Maatalous, Ruoka

Koskaan aikaisemmin kuin nyt 2010-luvulla ei Suomessa ole ollut vastaavaa nostetta ja tekemisen intoa elintarvikekauran käytön ja tuotteistamisen ympärillä.

Puhutaan pellolta puuteriin –sloganista, sillä uusien elintarvikesovellusten lisäksi kaura on erinomainen raaka-aine myös kosmetiikkatuotteissa. Vuosikymmeniä kauran läpimurtoa odottaneet tutkijat iloitsevat olevansa taivaassa.

Vuosien 2016–2018 aikana media on nostanut esiin huikean paljon kauraan liittyviä uutisia uusista onnistumisista, tuotteista ja kauran terveellisyyttä korostavista asioista.

Lisäksi uusien kauramyllyjen rakentaminen ja vanhojen myllyjen laajentaminen Suomessa kertovat kauran valtavasta kysynnästä. Suomalaisella vaalealla, suurijyväisellä ja maukkaalla kauralla on hyvä maine ja kova kysyntä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Jatkuuko kaurabuumi vai oliko se vain hetken kestävä ilo ja hurma?

Jatkuuko kaurabuumi vai oliko se vain hetken kestävä ilo ja hurma?

Visioni on, että tämänhetkinen kaurabuumi on vasta alkusoittoa monipuolisesti hyödynnettävän ihmeviljamme tarinassa.

Kaurabuumin jatko ja kauran menestystarina rakennetaan asiakastarpeen, tutkimuksen, idearikkaan tuotekehityksen, osaavien viljelijöiden, ja lajike-erikoistuneen, terveellisen, turvallisen sekä jäljitettävän kauraraaka-aineen varaan.

Menestyksen avaintekijöitä ovat viljaketjun toimijoiden entistä tiiviimpi yhteistyö ja aito vuorovaikutus. Tavoitetila siitä, mitä tutkimukselta, elintarvikekauran jalostukselta, viljelyltä ja viljelytekniikalta sekä kauran tunnetuksi tekemiseltä edellytetään, pitää olla kirkkaana tiedossa.

Suomen kaurayhdistys on valmistellut viime kuukausien aikana yhdessä kaura-alan toimijoiden kanssa kauran tutkimus- ja kehitysohjelmaa ”Suomi-kaura maailman kärkeen: peruskaurasta supertuotteeksi”.

Kauraohjelman keskeisiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat: Terveyttä ja hyvinvointia kaurasta; laatukauraa pellolta; kaura tunnetuksi maailmalla ja uudet innovaatiot.

Tavoitteena on, että kauraohjelman tutkimus- ja yritysten innovaatioprojektit siivittäisivät kauratarinaa vieläkin kor­keammalle ja kuluttajat lisäisivät kauratuotteiden ostamista.

Ohjelma tuottaisi uutta tietoa kauran terveyshyödyistä ja niiden säilymisestä eri prosessointivaiheissa ja tuotteissa; tietoa kauran ominaisuuksien periytymisestä, jalostuksen ja viljelytekniikoiden vaikutuksesta laatuun sekä tietoa tehokkaista viestintätyökaluista, jotka edistävät kauran tunnettuutta kansainvälisesti ja kotimaassa.

Terveellisyys, gluteenittomuus, luonnonmukaisuus ja puhtaus ovat vahvoja trendejä.

Terveellisyys, gluteenittomuus, luonnonmukaisuus ja puhtaus ovat vahvoja trendejä. Kaurasta on moneksi. Kaupan hyllyiltä löytyy kaurasta valmistettuja proteiinirikkaita tuotteita, hyvänmakuisia kaurajuomia ja -välipaloja sekä urheilun jälkeen nautittavia kaurajuomajauheita.

Lisää uusia kauratuotteita on tulossa ja pian hyllyiltä löytynee myös kattava valikoima kaurapuutereita ja -shampoita.

Ilahduttavaa on, että kaurayhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan myös 13–16-vuotiaiden nuorten kauran käyttö on lisääntynyt.

Kaurapuurokin puurobaareineen on in-juttu. Kaurabuumi hipoo pilviä ja pian jo yläpilviä.

Lisää aiheesta: Kaurabuumi on vasta alkamassa.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.4.2018
Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Kommentoi

  1. Tämä buumi olisi nyt hyvä tilaisuus näkyä suomalaisten viljelijöidenkin taloudellista tilannetta edistävänä. Päinvastoin tammikuussa luomukauran hinta romahti. Motivaatio kasvattaa tätä mainiota suomalaista kauraa ja benchmarkata laatua ei ole korkealla, kun viljelijöitä ei oteta vakavasti ketjussa buumiin mukaan.

    1. Täysin totta ja keskeinen kehittämisen sektori. Maatalouden alkutuotanto on kuitenkin lähtökohtaisesti commodity, vaikka se olisi markkinallisesti erikoistunuttakin. Tätä ei tunnuta kovin laajasti ymmärrettävän, tai sitten sitä ei haluta ymmärtää. Commodity-hyödykkeilläkin käydään valtavaa ja kannattaa kauppaa, mutta sen bisneslogiikka ei ole sama kuin esim. brändättyjen kuluttajatuotteiden. Joissain elintarvikeyhteyksissä nämä on onnistuneesti myös yhdistetty, klassisina esimerkkeinä parmankinkku tai shampanja. On päätettävä, halutaanko FinnOatsista (variantteineen, kuten luomukaura tai puhdaskaura) tällainen, vai onko se commodity. Molemmista voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa, mutta se ei oikein voi olla molempia samaan aikaan, koska logiikka ja keinot ovat täysin erilaiset. Mikäli se on commodity, sen hinta elää kuten commodityn, ja paljolti tarjonnan ja kysynnän balanssin ehdoilla.

      Paljon räikemmin tämä näkyy kananmunissa, joita nyt pyörittelen. Niitä on vuosien saatossa tarmokkaasti yritetty ohjailla tuottajahinta- ja tarjontavetoisesti, erittäin huonoin tuloksin; sen lopputulos on kauhea. Käytännössä suljetussa sisämarkkinassa se tarkoittaa, että tällainen tulos on voitu saada aikaan vain ihan omin kätösin, kun ulkopuolisia, hallitsemattomia tekijöitä (vain hieman karrikoiden) ei ole. Jotain muuta on keksittävä.

    2. Hei,

      Kommenttisi on hyvin aiheellinen ja olen samaa mieltä siitä, että kaurabuumin hyödyt pitäisi näkyä koko ketjussa, viljelijöistä kuluttajan pöytään saakka. Tärkeä pyöreän pöydän keskustelu maatalouden kannattavuudesta pidettiin tällä viikolla 19.6. Kesärannassa. Nyt perustetaan Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toimesta työryhmä etsimään ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Puheenjohtajaksi on kutsuttu vuorineuvos Reijo Karhinen.

      Huolestuttavinta on ollut, että monia toimenpiteitä on jo tehty hallitusohjelman maatalouspolitiikan työlistalta, mutta maatalousyrittäjien tulotaso on heikentynyt entisestään viimeisten vuosien aikana. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maatalouden kannattavuus jäi yrittäjätulolla mitattuna vuonna 2017 heikoimmaksi koko 2010-luvulla.

      Elämme markkinataloudessa, viljojen hinnat vaihtelevat satonäkymien, odotettavissa olevien eurooppalaisten ja globaalien satomäärien sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuitenkin kommenttisi ”Luomukauran hinta romahti vaikka kaurabuumi hipoo pilviä”, on erityisen tärkeä. Tämä problematiikka pitää herättää päättäjät, viljaketjun toimijat ja tutkijat tiiviiseen yhteistyöhön. Rakennetaan suomalaista puhtaan, turvallisen ja erikoistuneen ruuan tuotantoa innovatiivisella ja kestävällä tavalla niin, että ketjun kaikki osapuolet kokevat onnistuneensa työssään.

  2. Mietin miten kaksi supertuotetta, kaura ja mustikka, voitaisiin yhdistää hyvinvoinnin tuotteeksi. Molemmat tuovat terveyttä ja hyvää oloa. Siis yhdistää niin, että molempia merkittävä määrä. Esim juoma. Kauramaito + mustikka ilman sokeria

    1. Hei,
      Kiitos kommentista ja kysymyksestä yhdistää kaura ja mustikka. Kaurajuomia ja kauravälipaloja, joissa mustikka on mukana löytyy kaupan hyllyiltä useita eri vaihtoehtoja. Kuitenkin kommenttisi tärkeä pointti on se, että löytyykö sellaisia kaura+mustikka tuotteita, joissa niitä molempia on merkittävä määrä. Tässä asiassa tuotekehityksellä on vielä paljon parennettavaa. Kaurajuomat ja -välipalat ovat sinänsä hyviä ja terveellsiä tuotteita fleksaajille, vegaaneille ja kaikille kuluttajille. Toivotaan, että tulevaisuudessa kauratuotteiden resepteihin saadaan lisättyä yhä enemmän näiden superraaka-aineiden määriä, ja sitä kautta terveysvaikutuksia meille kuluttajille.

    2. Esim. muroissa niiden yhdistäminen on teknisesti suhteellisen helppoa, mikäli onnistuu ratkaisemaan kauran ekstruusioon liittyvät ongelmat. Ja monet ovat onnistuneet. Kuivattuna mustikkaakin saa muroon mukaan merkityksellisen määrän.

      ”Kauramaidoissa” ei paljon kauraa ole, eikä varsinkaan terveellisimpiä osia. Jos tavoitteena on lisätä ruokavalioon kauraa, kauramaidoista sitä ei saa. Hyviä tuotteita sinänsä, jos haluaa juoda tai laittaa kahviin jotain maidonomaista, mutta ei kuitenkaan maitoa.

      Yleisenä kommenttina artikkelin otsikkoaiheeseen: Kauratuotteiden viennin parissa puuhastellessani usein kysyttiin, että mikä sen kasvun raja sitten oikein on. Vastasin aina, että en tiedä, koska sitä ei ole vielä koskaan nähty, vaikka volyymit on tuplattu pariin kertaan. Väittäisin, että vieläkään sitä ei ole nähty, eikä nähdä vielä tästä kymmenkertaisillakaan kauratuotteiden volyymeilla.

      Kaurassa on se kiva puoli, että siitä ei löydä mitään huonoa puolta oikein hakemallakaan. Ei ravintosisällöllisesti, ei ekologisesti, ei suomalaisten tuotanto-olosuhteiden puolesta, eikä mahdollisten tuotesovellusten monipuolisuuden osalta.

      1. Hei,

        Kiitos Miska rohkaisevista kommenteistasi liittyen visiooni, että tämänhetkinen kaurabuumi on vasta alkusoittoa monipuolisesti hyödynnettävän ihmeviljamme tarinassa. Hartiavoimin tehdään tutkimus- ja tuotekehitystä uusien terveellisten ja vatsaystävällisten kauratuotteiden eteen unohtamatta miksejä, esim. mustikan kanssa. Olen myös kanssasi samaa mieltä siitä, että kaurasta ei sen hyvää imagoa vaarantavia asioita löydy kun pidetään hyvää huolta sen turvallisuuslaadusta hometoksiinien osalta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös