Blogiartikkelit Tarja Tuomainen Paula Ollila Liisa Maanavilja Ilmasto, Maatalous, Metsä, Ympäristö

Tilastokeskuksen 23.5.2019 julkaisemaan raporttiin Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2018 on koottu tämän vuoden maaliskuussa valmistuneet Suomen kasvihuonekaasuinventaarion (jäljempänä KHK-inventaario) päästö- ja poistumatiedot 1990–2017 sekä vuotta 2018 koskevat pikaennakot. Luonnonvarakeskus (Luke) on tuottanut raportointeihin maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin ja maataloussektorin päästö- ja poistuma-arviot.

LULUCF-sektorin nettonielu vuonna 2017 oli 20,4 miljoona CO2-ekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.). Se koostuu metsien ja puutuotteiden nettonieluista sekä muiden maankäyttöluokkien nettopäästöstä. Merkittävää vuosien välistä vaihtelua sektorin nettonieluun tuovat muun muassa metsien hakkuumäärissä tapahtuvat muutokset, joihin taas vaikuttavat niin Suomen taloustilanne kuin myös globaali markkinatilanne.

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 olivat 6,5 milj. t CO2-ekv. Vuosien välinen vaihtelu on selvästi maltillisempaa kuin LULUCF-sektorilla. Vaikka päästöt ovat vähentyneet 1990 tilanteesta tuotantoeläinten määrän ja keinolannoitteiden käytön vähenemisen vuoksi, 2000-luvun alun jälkeen päästötasossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Suurimmat päästöt aiheutuivat tuotantoeläinten ruuansulatuksesta turvemaiden viljelystä ja maaperään lannoitteena lisätystä typestä. Maatalouteen liittyviä päästöjä ja nieluja sisältyy myös LULUCF-sektorin viljelysmaa- ja ruohikkoalueet -maankäyttöluokkiin. Esimerkiksi maataloussektorilla raportoidaan turvemaiden viljelyn dityppioksidipäästöt, kun taas CO2-päästöt ja poistumat raportoidaan LULUCF-sektorilla.

Kuva: LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöt 1990–2017
Kuva: Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt 1990–2017

Pikaennakkotiedon tuottaminen haastavaa

Varsinaisten KHK-inventaariotulosten lisäksi Tilastokeskuksen raportti sisältää pikaennakot vuodelle 2018. Pikaennakot toimitetaan Euroopan komissiolle heinäkuun loppuun mennessä. Pikaennakot lasketaan kaikilta sektoreilta, myös LULUCF-sektorilta. Erityisesti LULUCF-sektorin ennakkotiedon laskenta vuoden ensimmäisen puoliskon aikana on haastavaa, koska laskennan lähtötietoina käytettäviä edellisen vuoden tietoja on saatavilla hyvin rajallisesti. Tästä syystä LULUCF-sektorin pikaennakko on vain suuntaa antava arvio.

Seuraavan kerran kasvihuonekaasuinventaariosta julkaistaan ennakkotieto 12.12.2019 ja lopulliset tulokset maalis-huhtikuussa 2020.

Vuoden 2018 pikaennakkoon LULUCF-sektorille laskettiin arvio vain metsämaalle. Muille maankäyttöluokille ja puutuotteille käytettiin vuodelle 2017 raportoituja tietoja. Metsämaa-maankäyttöluokan nettonielu pikaennakon mukaan on 20,8 milj. t CO2, joka on alhaisempi kuin KHK-inventaarion vuoden 2017 nettonielu (27,0 milj. t CO2). Nämä luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska pikaennakkoon on päivitetty vain osa tiedoista. Tehdyssä laskelmassa ovat mukana teollisuuspuun hakkuut (vuoden 2018 ennakkotieto), jotka kasvoivat edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia. Hakkuiden vaikutus sisällytettiin puuston ja maaperään hiilivarastojen muutokseen. Sen sijaan puuston kasvuarviota ja muita metsien taselaskennassa käytettäviä tietoja ei tässä vaiheessa päivitetty. Erityisesti metsien puustobiomassan kasvuarvion päivittäminen voi vaikuttaa tulokseen, mikäli kasvu muuttuu vuoden 2017 kasvusta.

Maataloussektorin päästöt olivat pikaennakkotiedon mukaan hieman edellisvuotta pienemmät eli 6,3 milj. t CO2-ekv. Myös maataloussektorin päästöt tulevat tarkentumaan, kun saadaan päivitetyt tiedot muun muassa eläinten painoista ja typenerityksestä.

Vuotta 2018 koskevaa tietoa kootaan ja tulokset lasketaan syksyyn mennessä. Lähtötietojen tarkentuminen ja menetelmien kehitystyö tarkentavat ja siten myös muuttavat tuloksia, joten lopulliset tulokset voivat merkittävästi poiketa julkaistuista pikaennakoista. Seuraavan kerran kasvihuonekaasuinventaariosta julkaistaan ennakkotieto 12.12.2019 ja lopulliset tulokset maalis-huhtikuussa 2020.

Inventaariolla seurataan kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti sekä seurataan Kioton pöytäkirjan päästövähennystavoitteen saavuttamista toisella velvoitekaudella 2013–2020. Nämä velvoitteet on kuvattu Tilastokeskuksen raportissa. EU:n LULUCF-asetuksen (EU) 841/2018 mukaiseen LULUCF-sektorin velvoitteeseen vuosille 2021–2025 ei nyt lasketuilla luvuilla sinällään ole vaikutusta, mutta ne kuvaavat miten päästöt ja nielut ovat kehittyneet tähän mennessä.

Kommentoi

  1. Kuivana kesänä kuuset tekevät hienojuuria syvemmälle maahan kuin sateisena kesänä. Sillä on ainakin se vaikutus, että hienojuurista syvemmälle maahan tullut kuollut biomassa hajoaa hitaammin kuin matalammalle kuolleet hienojuuret.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *