Blogiartikkelit Kari T Korhonen Metsä, Tilasto

Pohjoismaista Norja, Suomi ja Ruotsi aloittivat 1900-luvun alussa lähes samanaikaisesti tilastolliseen otantaan perustuvan metsien systemaattisen seurannan. Ekstensiivinen maatalous ja tervanpoltto aikakautensa biotuotetehtaissa hävittivät metsää siinä määrin, että metsien tulevat käyttömahdollisuudet olivat uhattuja ja metsien tilan seuranta katsottiin valtakunnan tasolla välttämättömäksi. Seurannan toteuttaminen suurilla, metsäisillä ja osin tiettömillä alueilla oli kuitenkin menetelmällinen haaste, ja ensimmäisen inventoinnin aloittaminen lykkääntyi Suomessa ainakin osittain siitä syystä, että tilastomatematiikka ei ollut riittävän kehittynyttä. Pohjoismaisella yhteistyöllä tilastollisen otannan metsäsovellusten matemaattiset ongelmat pystyttiin ratkaisemaan, ja inventoinnit voitiin aloittaa Norjassa vuonna 1919, Suomessa ja Ruotsissa 1921.

Pohjoismaiset metsäninventoijat tekevät edelleen kiinteästi yhteistyötä. Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama yhteistyöverkosto on nyttemmin laajentunut kattamaan muutkin pohjoisen Euroopan maat – Baltian maat, Venäjän, Saksan ja Puolan. Näiden maiden johtavat inventointiasiantuntijat kokoontuivat syyskuun alussa kahden vuoden välein järjestettävään kokoukseensa, jossa luodaan katsaus metsien seurannan ajankohtaisiin asioihin ja tutkimukseen.

2000-luvulla metsien valtakunnan tason seurantaa tehdään merkittäviltä osin ilmastopolitiikan kontekstissa. Tätä myötä vähemmän merkittävät metsätalousmaat kuten Tanska ja Islanti ovat aloittaneet maankäytön ja metsien inventoinnin. Seurannan uudet tavoitteet ja erittäin haastavat raportointivelvoitteet vuotuisista muutoksista ovat luoneet kysyntää uusille tilastomatemaattisille menetelmille, joiden avulla eri tietolähteitä yhdistämällä voidaan tuottaa tilastotietoa, ja ennen kaikkea myös tilastotiedon luotettavuusarviot. Tilastollisen otannan menetelmien lisäksi inventoinnin tutkijat ja toteuttajat puhuvat nyt mallipohjaisesta ja malliavusteisesta päättelystä. Metsien ja maankäytännön seuranta tarjoaa jälleen tilastomatematiikan kehittäjille haasteita.

Valtakunnan tason tilastotiedon ja yksityiskohtaisen, tilakohtaista metsäsuunnittelua palvelevan tiedon suhde on kokouksessamme kuullun perusteella ajankohtainen aihe pohjoisen Euroopan maissa. Venäjällä metsälain uudistuksen myötä vuonna 2007 aloitettiin valtakunnan tason inventointi (VMI) ja operatiivista suunnittelua palveleva inventointi romahti. Baltian maat aloittivat 1990-luvulla valtakunnan metsien inventoinnit ja ovat siitä lähtien vertailleet VMI:stä ja metsäsuunnittelujärjestelmästä tulevia metsävaratietoja. Puuston määrän osalta tiedot ovat lähentyneet toisiaan, mutta VMI:n mukaiset puuston tilavuusarviot ovat edelleen esimerkiksi Liettuassa kymmeniä prosentteja suuremmat kuin kattavista metsäsuunnitelmista saadut arviot.

Ruotsissa operatiivista metsäsuunnittelua varten tietoa ei ole vuosikymmeniin kerätty keskitetysti, sen sijaan tilakohtainen metsäsuunnittelu on nähty metsänomistajan omaksi huoleksi. Muutama vuosi sitten Ruotsissa kuitenkin tehtiin päätös, että VMI-koealatiedon ja sikäläisen Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston (2009–2015) yhdistelmänä tuotetaan koko maan kattavat erittäin tarkat paikkaan sidotut tiedot puuston kokonaismäärästä. Aineisto on nyt lähes koko maan kattavasti kenen tahansa ladattavissa Skogsstyrelsenin-sivuilta.

Biannual meeting of the Nordic-Baltic-EFINORD Co-operation group for Forest Inventory, 2.-3.9.2015 Maarianhamina, Ahvenanmaa

 

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *