Blogiartikkelit Marja Jalli Maatalous, Puutarha

Kansalaishavainnoinnilla tulee olemaan yhä merkittävämpi asema luonnonvara- ja ympäristötiedon keruussa. Viranomaistyönä tehtävän tiedonkeruun edellytyksiä on supistettu, mutta tarve ympäristön havainnointiin on enneminkin lisääntynyt.

Kiinnostus ympäristön seurantaan on kasvanut, mutta myös uudet EU-velvoitteet edellyttävät tiiviimpää tiedonkeruuta ja -taltiointia. Kansalaiset, vapaaehtoisjärjestöt ja yritykset ovat osa tulevaisuuden havaintotietojen tuotantoa.

Maataloudessa kansalaishavainnointi ei ole uutta. Viljelijät ovat ympäristötiedon keruun edelläkävijöitä.

Almanakkojen sivuille ovat tallentuneet päivittäiset sademäärät, lämpötilat, ensimmäiset lumisateet ja kesäiset ukkoskuurot. Ullakkojen kätköissä on lukematon määrä yksityiskohtaisia ja huolella tehtyjä arvioita kasvukauden etenemisestä.

Viljelijät ovat ympäristötiedon keruun edelläkävijöitä.

Kynä ja paperi ovat edelleen luotettavia työkaluja. Nopeasti kehittyvät uudet tiedonkeruun ja -välittämisen teknologiat voivat onnistuessaan kuitenkin kannustaa mukaan uusia havainnoijia, tehostaa tiedon siirtoa eri järjestelmiin ja erityisesti jakaa tietoa yhteiseksi hyödyksi. Uusi teknologia voi olla avainasemassa myös havainnointiin sitouttamisessa.

Luken tutkimuksen perusteella enemmistö viljelijöistä on valmis jakamaan esimerkiksi kasvustoista tekemänsä kasvintuhoojahavainnot muille viljelijöille. Kansalaishavainnoinnin etuina viljelijät näkevät taloudellisen hyödyn ja vastavuoroisuuden: Viljelijät ovat kaikki samassa veneessä, miksi tietoa ei voisi jakaa? Kun antaa, niin saa.

Luke on tarttunut kansalaishavainnoin kehittämiseen usealla saralla. Luken kotisivuilta löytyvät lomakkeet metsätuhojen, vanhojen viljelykasvien, saimaannieriän, kalojen, rapujen, hylkeiden, majavan ja vieraslajien havainnointiin.

KasKas-hankkeessa kehitetään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kansalaishavainnointiin perustuvaa helppokäyttöistä, eri mobiililaitteissa toimivaa sovellusta.

Sovellus mahdollistaa pelto- ja puutarhakasvien sekä puiden kasvitautien, tuhohyönteisten ja rikkakasvien esiintymistiedon tallentamisen sekä jakamisen reaaliaikaisesti ja paikkatietoon sidottuna.

Kansalaishavainnointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Havainnointi on oma-aloitteisesta ja omasta kiinnostuksesta kumpuavaa.

Havaintojen hyvä maantieteellinen kattavuus, runsaus ja jatkuvuus lisäävät kertyneen tiedon luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä.

Kansalaishavainnointi on kansantaloudelle edullista. Parhaimmillaan havainnoinnista hyötyvät kansalaiset, elinkeino, viranomaiset ja tiede.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.6.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös