Blogiartikkelit Juha Kantanen Kala

Lintuharrastajat ja metsästäjät ovat omilla havainnoillaan tuottaneet arvokasta seuranta-aineistoa tutkijoille ja päättäjille lintupopulaatioiden ja riistaeläinten kannan vaihteluista.

Kalojen bongaus veden alla ei ole yhtä vaivatonta.

Se, miten ihmisen vaikutus vesiekosysteemiin heijastuu kalakantojen runsauteen, saattaa tulla ilmi ikään kuin pienellä viiveellä.

Kalakantojen seurantaa on tehty säännöllisin väliajoin ja seuraava päivitetty tilannekatsaus on valmistumassa vuoden päästä.

Kalabongareitten toivotaan ilmoittavan havaintonsa uhanalaisista kaloista ja muista ”suomukkaisista” netistä löytyvällä kalahavainnot.fi-sivulla ja antavan näin tärkeän panoksensa kalakantojen seurantaan ja geenien suojeluun.

Uhanalaisuuden arviointiin tarvitaan myös kalabongareiden apua.

Kalojen perimän rikkautta vaalitaan Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisella geenivaraohjelmalla (tässä juttussa SMMKKG). Ohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke).

Kansallinen ohjelma on nyt päivitetty ja valmis toteutettavaksi käytännössä.

Kasvien, metsäpuiden ja kotieläinten geenejä on säilötty yli 10 vuoden ajan maa- ja metsätalouden kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien opein ja ohjein. Nyt uudistettu ja yksiin kansiin koottu ohjelma sisältää myös kalat.

Ohjelman uudistukselle oli tarvetta, koska alan toimintaympäristö on muuttunut.

Esimerkiksi Suomessa on tullut voimaan Nagoyan pöytäkirja, joka on kansainvälinen sopimus geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta.

Arktisten ja pohjoisten alueiden merkitys on kasvanut. Näille alueille on sopeutunut omia kasvilajikkeita ja eläinrotuja, joiden kiinnostavuus geenivarantona on lisääntynyt ilmastonmuutoksen myötä.

Metsä-, poro- ja kalataloudella on tärkeä aluetaloudellinen arvo pohjoisessa ─ ja samoin näiden sektoreiden hyödyntämillä geenivaroilla.

Lisäksi tutkimus- ja geenivarojen hyödyntämismenetelmät ovat kehittyneet, mikä on huomioitu päivitetyssä SMMKKG:ssä.

SMMKKG:ssä huolehditaan 18 kalalajin ja 62 kalakannan perinnöllisestä monimuotoisuudesta Luken kalanviljelylaitoksien elävässä geenipankissa, mätiä tuottamalla ja maitia pakastamalla.

Luken vastuulla on ennen kaikkea taloudellisesti tärkeiden kalakantojen monimuotoisuuden seuranta, tutkimus ja viljelytoiminta. Myös kalapopulaation uhanalaisuus on tärkeä peruste sille, että se pääsee tai joutuu ohjelmaan.

Tähän uhanalaisuuden arviointiin tarvitaan myös kalabongareiden apua.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.5.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös