Blogiartikkelit Sari Mäkinen Kala, Ruoka, Ympäristö

Suomen kalanjalostusteollisuudessa syntyy sivuvirtoja vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa.

Siitä valtaosa, noin 14 miljoonaa kiloa, muodostuu kirjolohen ja lohen jalostuksessa.

Sivutuotevirtaa syntyy myös vähäarvoisista ja alihyödynnetyistä saaliskaloista, kuten silakasta, kilohailista sekä särkikaloista ja kuoreesta.

Tällä hetkellä valtaosa sivutuotevirroista päätyy eläinten rehuksi ja maatalouden ravinteiksi. Näin niiden arvo jää vähäiseksi.

Kasvatetut lohikalat kattavat tällä hetkellä yli puolet syödystä kalasta.

Suomen siniseen biotalouteen saataisiin kasvua, jos vähäarvoiset kalasaaliit ja sivuvirrat osattaisiin hyödyntää tuottavammin.

Maailmalla sivuvirtojen hyödyntämisestä on luotu kannattavaa liiketoimintaa.

Liiketoiminta perustuu suuriin raaka-ainemääriin.

Käytännöt eivät ole suoraan monistettavissa Suomeen, sillä täällä kalateollisuus on pienimuotoisempaa ja hajallaan. Kalasivuvirtojen määrät ovat siten meillä merkittävästi pienempiä.

Huomionarvoista kuitenkin on, että tuotantoteknologian ja markkinahintojen kehittyminen voi mahdollistaa lisäarvon tuottamisen kalateollisuuden sivutuotteista ja vähäarvoisista kaloista myös Suomessa.

Kala itsessään on ravitsemuksellisesti laadukasta, terveellistä ja maukasta ruokaa.

Kalan kysyntä kotimaan elintarvikemarkkinoilla on kaksinkertaistunut 1980-luvulta tähän päivään. Kasvatetut lohikalat kattavat tällä hetkellä yli puolet syödystä kalasta. Suurin osa tästä on tuontilohta.

Kalan syömisen kahdesta kolmeen kertaa viikossa tiedetään edistävän terveyttä.

Tämä on liitetty paljolti kalan sisältämiin omega-3-rasvahappoihin, joita esimerkiksi kotimainen silakka sisältää runsaasti.

Viimeaikaiset kliiniset interventiotutkimukset antavat vahvaa viitettä myös siitä, että vaalealihaisten kalojen proteiinilla on merkittävä osuus sydän- ja verisuoniterveyden edistämisessä.

Voitaisiinko esimerkiksi vaalealihaisesta kotimaisesta särjestä ja lahnasta kehittää vaikkapa maukkaita proteiinipitoisia tuotteita  sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen ja samalla lisätä kotimaisen kalan kulutusta?

Suomen kalatalouden raaka-aineissa sekä myös muissa sinisen biotalouden raaka-aineissa on paljon potentiaalia.

Tärkeää on, että kehitystyötä jatketaan aktiivisella yhteistyöllä alan toimijoiden kesken.

Aika näyttää, millaisia uusia tuotteita ja kasvua tukevia käytäntöjä sinisen biotalouden hankkeisiin sitoutuneet yritykset ja tutkimuslaitokset saavat aikaan.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.11.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

 

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös