Blogiartikkelit Sanna Kuningas Kala, Ympäristö

Rannikkoseuduille ja joenvarsiin on monin paikoin noussut rakennuksia toisensa perään. Mutta kuinka moni on tullut ajatelleeksi rantarakentamisen tuhoavan mökkirannastaan esimerkiksi ahvenen tai hauen tärkeitä kutupaikkoja? Mökkirannassa sijaitsevasta kutupaikasta saattaa syntyä laajalle alueelle leviäviä kalakantoja, joita hyödynnetään myös rannikkokalastuksessa. Viime vuosina kalojen lisääntymisalueista on kerätty laaja-alaista tietoa. Nyt etsitään aktiivisesti keinoja, joiden avulla ihmistoiminnasta kärsineiden, rannikoilla kutevien kalojen lisääntymismahdollisuuksia voisi parantaa.

Rannikkovesien kunnostustoimenpiteiden mahdollisuuksia selvitetään Kalatalouden ympäristöohjelman Rannikon kutu- ja poikasalueiden kunnostus -työpaketissa. Ympäristöohjelmaa rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Rannikoiden muokkaus uhka kalojen lisääntymiselle

Kalojen tärkeimpiä lisääntymisalueita ovat usein samat alueet, joilla myös ihmistoimintaa on eniten. Kalojen lisääntymisen kannalta tämä on erittäin ongelmallista, koska useimmilla kalalajeilla juuri mäti- ja poikasvaihe ovat erityisen herkkiä ympäristön muutoksille.

Monet kalastajien arvostamat lajit, kuten ahven ja hauki, lisääntyvät keväisin rannikon matalissa, lämpimissä ja suojaisissa vesissä, joissa on paljon poikasille sopivia ruokailupaikkoja. Erityisen tärkeitä lisääntymisalueita ovat jokisuistot, sisäsaariston matalat kasvillisuusrannat sekä fladat. Fladat ovat erittäin suojaisia merenlahtia, jotka syntyvät maankohoamisen myötä, merenlahtien hiljalleen kuroutuessa irti meriyhteydestä. Nopea maankohoaminen etenkin Merenkurkun alueella luo otolliset olosuhteet fladojen muodostumiselle.

Näihin suojaisiin rannikkoalueisiin kohdentuu suuri ihmistoiminnan vaikutus. Jokien alaosat ja niiden kosteikkoalueet on aikanaan ruopattu energiantuotannon, tukinuiton tai tulvasuojelun vuoksi. Rantarakentaminen vaikuttaa monilla alueilla ympäristön kasvillisuuteen. Jokien valuma-alueilla tehdyt pelto- ja metsäojitukset lisäävät jokisuualueiden ravinnekuormitusta ja veden mukana kulkeutuvan kiintoaineksen määrää. Vaikutus ulottuu pahimmillaan kymmenien kilometrien etäisyydelle jokisuusta.

Voisiko rannikkoalueita kunnostamalla saada lisää kalaa vesiin ja sitä kautta tukea myös kalataloutta?

”Kuteeko ahven kuuseen?” − Kokeilussa kututurot

Kalataloudellisia kunnostuksia on tehty sisä- ja virtavesillä , mutta tähän asti kunnostukset eivät ole ylettyneet rannikolle asti, paikallisia pienimuotoisia kunnostuksia lukuun ottamatta.

Heräsi kysymys, voisiko ahventa esimerkiksi houkutella kutemaan takaisin saariston suojaisiin lahtiin perinteisesti käytettyjen kututurojen avulla? Ajateltiin, että kututurot (kuva) voisivat tarjota sopivan kutualustan ja toimia kunnostuskeinona muutoin heikentyneissä lisääntymisolosuhteissa.

Turoja kokeiltiin kesän 2018 aikana Hankoniemellä ja Tammisaaren alueella, jossa menetelmä ei kuitenkaan tuntunut toimivan. Toisaalta Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämissä joulukuusitalkoissa veteen lasketut kuuset ovat kelvanneet hyvin ahvenille kutualustaksi. Kokemuksia ja tietoa turojen merkityksestä tarvitaan siten lisää.

Perinteisesti käytetty kutua alueella edistävä toimi on ollut havupuun, kuten kuusen, oksien tai latvuksen upottaminen meren pohjaan, jonka tukevaan oksaan ahven voisi laskea mätinauhansa. Kuva: Mats Westerbom (Tvärminnen eläintieteellinen asema).

”Entä houkuttelisivatko kalaportaat tai kosteikot kaloja kudulle?”

Erityisesti avoimilla rannikkoalueilla fladat ovat pieniä, mutta tärkeitä lisääntymisalueita. Fladojen kunnostukset olisivat mahdollisia huolellisen suunnittelun ja toteutuksen myötä, jolloin voitaisiin positiivisesti vaikuttaa alueen poikastuotantoon.

Merenkurkun alueella on jo toteutettu paikallisia ja pienimuotoisia kunnostuksia etenkin juuri fladoissa. Fladojen kulkuväyliä on avattu ja lisäksi on rakennettu kalaportaita ahvenen ja hauen kutuvaelluksen mahdollistamiseksi.

Joissain tapauksissa on tosin kunnostuksen nimissä, esimerkiksi veneiden kulkemisen helpottamiseksi, ruopattu fladan suuaukkoa liiaksi, jolloin veden vaihtuvuus kasvaa pilaten suojaisen ja ympäröivää vettä lämpimämmän fladan.

Jokien alaosiin ja kuivatetuille alueille perustetuista kosteikoista on puolestaan saatu hyviä tutkimustuloksia Ruotsissa. Siellä hauen lisääntyminen on saatu onnistumaan kunnostetuissa kosteikoissa. Tämän menetelmän toimivuutta Suomen rannikkoalueella pitää vielä selvittää, jotta parhaat käytännöt tunnistetaan.

Kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueiden kunnostamiseen soveltuvat toimenpiteet ovat usein varsin edullisia toteuttaa. Niitä voidaan tehdä myös kalatalousalueiden aktiivisten paikallistoimijoiden voimin. Kunnostustoimina saattaa usein riittää fladan sisäänvaellusväylän avoimena pito turhan tiheästä kasvillisuudesta ja riittävän vedenkorkeuden varmistaminen, jotta kalat pääsevät nousemaan kudulle.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvinkin pieni lisääntymisalue saattaa tuottaa suuren osan alueellisesti merkittävästä kalakannasta. Lisääntymisalueiden merkitys, mahdolliset suojelutoimenpiteet ja kunnostus tuleekin nähdä osana kestävää kalataloutta.

Kommentoi

  1. Tutkitaanko meriharjuksen lisääntymismahdollisuuksia ja kutualuekunnostuksia mitenkään. äärimmäisen uhanalaiselle lajin kohdalla pitäisi tutkimus ja kunnostustöihin panostaa melkoisesti.

    1. Kalatalouden ympäristöohjelman puitteissa emme tutki meriharjuksen tilannetta. Asia on tärkeä ja rahoitustakin on tällaiselle työlle haettu, mutta ei saatu. Jo tehdyistä tutkimuksista huolimatta perimmäistä syytä meriharjuksen kannan heikkenemiseen ei tunneta, joten kunnostustoimien suunnittelukin on erittäin haastavaa. Luken kalankasvatuslaitoksille on perustettu emokalasto, joten perimä on tallessa. Luken Petri Heinimaa on tämän aiheen asiantuntija.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös