Blogiartikkelit Olli Niskanen Maatalous, Talous

Juncker-plan on Jean-Claude Junckerin vuonna 2014 esittelemä suunnitelma saada Eurooppa taas kasvu-uralle pumppaamalla rahaa investointeihin. Euroopan rahastot ovat pullollaan rahaa, mutta koska talous on ollut lamassa, raha ei ole kelvannut. Maat eivät ole investoineet.

Erityisesti Saksaa on syytetty Euroopan talouslaman lietsomisesta, kun maa istui investointitarpeiden päällä ja antoi autobaanojen rapistua. Nyt Euroopan talous taas kasvaa, mutta Juncker-planin toteutus jatkuu. Se tarjoaa lainarahoitusta edullisilla ehdoilla monille sektoreille, myös maatalouteen.

Viljelijälle palkkaa volyymin kasvattamisella?

Erityisesti kotieläintaloudessa on järkevää edistää rakennekehitystä. Vaikka osa tiloista voi hakea lisäansioita monialaistumisella tai tuotteidensa jatkojalostuksella, enemmistö tiloista harjoittaa kuitenkin perusmaataloutta. Tälle lukumääräisesti vähenevälle joukolle volyymin kasvattaminen on keskeinen keino tavoitella riittävää palkkaa työstään. Mikäli tuotannon kokonaisvolyymi halutaan säilyttää, investointeja tarvitaan paljon pelkästään lopettavien tilojen tuotannon korvaamiseksi. Maatalousinvestoinnit olisivat harvoin toteutuneet ilman yhteiskunnan tukea, ja avustusten myöntäminen ehdot täyttäviin investointeihin onkin vakiintunut osaksi maatalouden tukipolitiikkaa.

Maataloussektorin näkökulmasta kysymys on tuottavuuskasvun ylläpitämisestä ja alkutuotannon kilpailukyvyn parantamisesta.

Maataloussektorin näkökulmasta kysymys on tuottavuuskasvun ylläpitämisestä ja alkutuotannon kilpailukyvyn parantamisesta. Samalla saadaan käyttöön tuottajien, eläinten ja ympäristön kannalta parasta teknologiaa. Yrittäjälle laajentamisen motiivina voi olla esimerkiksi yhden tai useamman työntekijän palkkaamisen mahdollistavan yrityskokoon saavuttaminen, mikä puolestaan mahdollistaisi työtaakan ja päivittäisen vastuun jakamisen.

Mistä vakuudet laajentajille?

Suurimmat maatalousinvestoinnit ovat kustannuksiltaan, mutta harvoin kannattavuudeltaan, pk-yritysten kokoluokkaa. Tästä syystä myös maatalousinvestointien rahoitus eroaa yritysten rahoituksesta. Takaisinmaksuajat ovat pitkiä ja korkoihin liittyy iso riski. Luotonantajat yleisesti ottaen lupaavat rahoittaa kannattavat investoinnit, mutta yrittäjäominaisuuksien ja vakuuksien on oltava kunnossa. Toinen maatalouden merkittävä ero pk-yrityksiin liittyykin juuri vakuuksiin. Navetta täytyy rakentaa sinne, missä pellot sijaitsevat. Jos yrittäjä sairastuu tai matkaan tulee muita mutkia, tuotantorakennukselle on vaikea löytää vaihtoehtoista käyttöä. Vakuusarvo on väistämättä heikompi kuin kasvukeskuksen teollisuusalueelle pystytetyllä hallilla, joka muuntuu näppärästi uuteen käyttöön.

Jääkö osa maataloudelle tarpeellisista investoinneista vakuusvajeen ja korkoriskien vuoksi toteuttamatta? Tähän kysymykseen pureutuu juuri alkanut PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen tutkimushanke ”Maataloussektorin asema luottomarkkinoilla: kysyntä, tarjonta ja uudet instrumentit”. Siinä selvitetään, kannattaako Junckerin tarjous ottaa vastaan myös Suomen maatalouden rahoituksessa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *