Blogiartikkelit Ville Vähä Kala

Juhannuksena suomalaiset suuntaavat perinteisesti vesistöjen äärelle. Se on myös aikaa, jolloin iso osa Suomen 1,6 miljoonasta vapaa-ajankalastajasta laskee pyytönsä veteen. Juhannuksen ihmeenä pidetään sitä, ettei hukkumistilastoihin tulisi yhtään merkintää. Itse pidän suurempana ihmeenä sitä, jos kaikilla juhannuksena kalastavilla kalastus sujuisi lakien ja asetuksien mukaan.

Vanhan kalastuslain aikaan arviolta puolet kalastajista jätti luvat ostamatta. Vuoden alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain yhtenä pyrkimyksenä on yksinkertaistaa kalastuslupaviidakkoa ja siten vähentää osin tahatontakin luvatonta kalastusta.

Kahlasin kalastuslain ja -asetuksen läpi ja koostin listan tarvittavista luvista. En voi taata, että lista olisi täydellinen. Uskon kuitenkin, että sitä noudattamalla ollaan lähempänä edes toista juhannuksen ihmeistä.

  1. Kalastuslupaa ei tarvita, jos kalastaa ongella, pilkkivavalla tai silakkalitkalla vesialueilla, joissa kalastusta ei ole erikseen rajoitettu.
  2. Rajoitetut alueet löytyvät kalastusrajoituspalvelusta, paikkatietoikkunasta tai ottamalla yhteyttä lähimpään ELY-keskukseen. Rajoitetuille alueille tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa, ja kalastus voi olla myös kokonaan kielletty.
  3. Kalastuslupaa ei myöskään tarvita, jos kalastaja on alle 18-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt ja kalastaa vain yhdellä vavalla vesialueilla, joilla kalastusta ei ole rajoitettu. Lisäksi ilman lupaa saa kalastaa vapavälinein ja rajoitetusti pyydyksillä Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä.
  4. Kaikkien 18–64 -vuotiaiden täytyy maksaa kalastonhoitomaksu kaikkeen muuhun kalastukseen kuin kohdassa yksi mainittuihin. Kalastonhoitomaksun voi maksaa muun muassa verkkokaupassa tai R-kioskeissa.
  5. Kalastonhoitomaksulla saa kalasta yhdellä vavalla lähes koko maassa. Ei kuitenkaan vesialueilla, joilla kalastusta on rajoitettu. Lisäksi kalastonhoitomaksulla saa kalastaa vapavälinein ja rajoitetusti pyydyksillä Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä.
  6. Jos kalastaa useammalla kuin yhdellä vavalla, seisovilla pyydyksillä, ravustaa, kalastaa rajoitetuilla erikoiskohteilla tai Ahvenanmaalla, tarvitsee vesialueen omistajan luvan.
  7. Rajoitettuja erikoiskohteita ovat muun muassa vaelluskalavesistöjen virta-alueet, rajajoet, Metsähallituksen vapalupa-alueet, niin sanotut istuta ja ongi -kohteet ja kaikki muutkin, joihin on haettu poikkeus yleiskalastusoikeuksiin.
  8. On myös vesialueita, joilla kalastus on kokoaan kielletty. Tällaisia ovat muun muassa luonnonsuojelulailla rauhoitetut alueet, kalastusalueiden asettamat kieltoalueet ja kalastuslain mukaiset rajoitukset.
  9. Seisovia pyydyksiä käytettäessä tulee tarkastaa ajalliset, alueelliset ja pyydystekniset määräykset. Nämä löytyvät kalastuslaista, -asetuksesta ja sen liitteissä sekä paikallisista tiettyä vesialuetta koskevista erillisrajoituksista. Pyydykset tulee myös merkitä lain mukaisesti.
  10. Kun vedestä nousee sitten saaliskaloja, niin niiden täytyy olla kalastuslaissa, kalastusasetuksessa ja sen liitteissä määriteltyjen kaloja koskevien rauhoituksien, alimpien pyyntimittojen ja saaliskiintiöiden mukaisia. Näistä löytyy onneksi hyviä tulostettavia yhteenvetoja Suomen Vapaa-ajankalastajilta ja Kalatalouden Keskusliitolta.
  11. Asetuksessa määritellyt alimmat pyyntimitat eivät kuitenkaan päde niillä vesialueilla, joihin kalastusoikeiden haltija tai kalaveden omistaja on hakenut poikkeuksen ELY-keskukselta. Näiden selvittely voi olla hieman hankalaa. Apua voi kysyä esimerkiksi kalastusalueilta tai Googlelta.

Oikein hyvää ja turvallista juhannusta!

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *