Blogiartikkelit Juha-Matti Katajajuuri Ilmasto, Maatalous, Metsä, Ruoka, Ympäristö

Ilmastonmuutos on globaalin yhteiskuntamme keskeisin ympäristöongelma. Puolueet tai media eivät kuitenkaan nostaneet ympäristökysymyksiä vaalikeskustelujen ytimeen. Nyt Suomessa edetään seuraavat neljä vuotta keskustajohtoisesti, ja biotalouden mahdollisuudet ja kysymykset tulevat pysymään vahvasti poliittisella agendalla – toivottavasti myös ympäristöongelmien ja kestävyyden ratkaisut niin ilmaston, monimuotoisuuden kuin rehevöitymisen suhteen.

Miksi ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyisin niinkin vähän? Tämä voi liittyä yksinkertaisesti siihen, että aiheesta on puhuttu julkisuudessa pitkään, parikymmentä vuotta vaihtelevalla frekvenssillä. Muistan hyvin jo opiskeluajoilta ja työuran alkumetreiltä kansallisen Silmu-tutkimusohjelman, jonka aikoihin ilmastonmuutos rupesi näkymään mediassa. Ehkä media ei koe niin tarpeelliseksi pitää jatkuvasti ja näkyvästi asiaa esillä, koska se haluaa uusia ja raflaavia aiheita uutisvirtaansa.

Keskustelu kuitenkin viriää jälleen. Jopa Yhdysvaltain presidentti totesi pari päivää sitten, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka maailmalle – päinvastoin kuin on pitkään USA:sta viestitetty. Ilmastonmuutoksen noteeraaminen nyt entistä korkeammalle kumpuaa ymmärryksestä, että se uhkaa – ei vain ympäristöä – vaan myös talouttamme laajasti.

Onko ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistuttu? Ei kovin hyvin, sillä marraskuussa 2014 IPCC  totesi, että ilmastonmuutos on etenemässä kohti peruuttamattomia seurauksia. Esimerkiksi ruokasektorilla varaudutaan enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Toki tämäkin on hyvä, koska tällöin voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksista aiheutuvia riskejä, mutta toki pääpainon tulisi olla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Ruokasektorin kannalta juuri kuluttajavalinnoilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastobarometrin 2015 mukaan suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta yhä suurena uhkana, mutta huoli ei kuitenkaan näy arjen valinnoissa.

EU-komissio on nostanut kiertotalouden yhdeksi Euroopan kehittämisen lähtökohdaksi. Taustalla ovat varmasti pahat ympäristöongelmat mutta myös talouden takkuaminen. Kiertotaloudessa on suuria taloudellisia mahdollisuuksia, ja sen laaja toteutuminen voisi osaltaan auttaa pitämään globaalin ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa. On hienoa nähdä, että myös aluetasolla ja kaupungeissa on aidosti tartuttu resurssiviisaan kiertotalouden mahdollisuuksiin. Näin on tehnyt esimerkiksi Forssa, Luken Jokioisten toimipaikan kupeesta.

Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan myös kosolti tutkimusta. Valmistelemme parhaillaan kiertotalouden edistämiseen, kulutuksen muuttamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintään liittyviä hankehakemuksia ja haemme rahoitusta niin kansainvälisiltä kuin kansallisilta vesiltä. Juuri tällä hetkellä monet laajasti verkottuneet tutkimuskonsortiomme tähtäävät strategisen tutkimusneuvoston uuden rahoitusinstrumentin piiriin.

Entä sitten henkilökohtainen toimintamme ja kulutusvalintamme, joista ainakin keskustelemme intohimoisesti? Voisimme konkreettisesti aloittaa ruokahävikkimme vähentämisestä ja pohtia samalla ruokavaliotamme ja siinä esimerkiksi kasvisten kulutuksen lisäämistä ja punaisen lihan vähentämistä. Mennään yhdessä kohti oikeaa kiertotaloutta!

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *