Blogiartikkelit Rauno Kuha Maaseutu, Maatalous

Viimeisen kymmenen vuoden aikana porotalouden ja maatalouden välinen Ilmapiiri kiristynyt. Medioissa puhutaan paljon porovahingoista ja niistä kärsineistä. Tähän tarpeeseen on valmistunut opas, joka auttaa porojen aiheuttamien peltoviljelyvahinkojen neutraalissa dokumentoinnissa ja vahingonkorvausten hakemisessa. Turhia käräjöintejä voidaan välttää.

Poronhoito ja maatalous ovat elinkeinoja, jotka ovat kehittyneet parhaimmillaan toisistaan hyötyen. Rakenteeltaan ja työprosesseina elinkeinot kuitenkin eroavat toisistaan hyvin paljon. Siinä, missä vapaasti laiduntavat porot hoidetaan yhteisöllisesti paliskunnassa, maatalous on perhe- tai yksilökeskeistä, paikkaan sidottua toimintaa. Tämän rakenne-eron takia elinkeinojen välille syntyy kiistoja porojen laidunnukseen liittyen. Toisinaan tämä johtaa eriasteisiin oikeuskäsittelyihin.

Porotalouteen kuuluu porojen vapaa laidunnusoikeus poronhoitoalueella tietyin ehdoin. Poronhoitolaki sanoo yksiselitteisesti, että poroja on hoidettava siten, että ne eivät pääse viljelyksille ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. Maatalouden ja porotalouden välisten kiistojen ydin on tässä. Poromies tämän tietää, samoin viljelijä – mutta poro ei sitä käsitä.

Pahimmillaan tuho voi olla niin suuri, että satoa ei voi korjata. Poronhoitolain mukaan porojen aiheuttama vahinko tulee korvata vahinkoa kärsineelle.

Jotta porojen aiheuttamilta vahingoilta vältyttäisiin, onkin tehty erilaisia ehkäisytoimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa porojen ajamiseen koulutetut koirat, poropuhelin (tietty numero, jonne ilmoitetaan poroista), poroportit ja kaikkein tärkeimpänä viljelysuoja-aidat. Kaikista näistä ehkäisytoimenpiteistä huolimatta poroja tulee viljelyksille ja vahinkoja syntyy.

Pahimmillaan tuho voi olla niin suuri, että satoa ei voi korjata. Poronhoitolain mukaan porojen aiheuttama vahinko tulee korvata vahinkoa kärsineelle.

Vuonna 1990 voimaan tulleessa poronhoitolaissa edellä kuvattu tilanne otettiin huomioon, ja säädettiin, että jokaiseen poronhoitoalueen kuntaan tulee perustaa kolmijäseninen arvioimislautakunta. ELY-keskus nimeää arvioimilautakunnalle puheenjohtajan, paikallinen paliskunta porotalouden edustajan ja viljelijäjärjestö viljelijäedustajan. Ymmärrettävästi tällä kirjauksella oli suuret odotukset vahinkojen tasapuolisesta käsittelystä ja oikeuden mukaisista korvauksista molempiin suuntiin.

Syynä arvioimislautakuntien toiminnan vaikeuksiin on ollut muun muassa se, ettei niillä ole ollut vahinkojen arviointiin rakennettua yhtenäistä arviointikriteeristöä.

Odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet, sillä arvioimislautakuntien toiminta on ollut heterogeenistä, ja osapuolet ovat usein kokeneet, että ne eivät ole saaneet oikeutta vahinkotapahtumissa. Elinkeinojen kiristyneet välit pantiin merkille molempien elinkeinojen etujärjestöissä, maa- ja metsätalousministeriössä ja poronhoitoalueen ELY-keskuksissa.

Merkittävänä syynä arvioimislautakuntien toiminnan vaikeuksiin on ollut muun muassa se, ettei niillä ole ollut vahinkojen arviointiin rakennettua yhtenäistä prosessia ja arviointikriteeristöä. Tämän huomattavan puutteen takia Luonnonvarakeskuksessa laadittiin Lapin ELY-keskukselle suunnitelma ja esitys porovahinkojen arvioinnin ohjekirjan laatimisesta. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen keväällä 2019.

Peltovahinkoarvioinnin opas poronhoitoalueelle kuvaa koko arviointiprosessin ensimmäisestä yhteydenotosta arvioinnista laadittavaan vahinkoarvion pöytäkirjaan saakka.

Opasta rakennettiin yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen ja MTK:n kanssa. Oppaan luonnokseen pyydettiin jo varhaisessa vaiheessa kannanottoja eri osapuolilta ja viranomaisilta, valmiina se kävi laajan lausuntokierroksen.

Peltovahinkoarvioinnin opas poronhoitoalueelle kuvaa koko arviointiprosessin ensimmäisestä yhteydenotosta arvioinnista laadittavaan vahinkoarvion pöytäkirjaan saakka. Oppaassa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet havaintojen tekemiseen, vahinkopinta-alan laskemiseen ja vahingon arvon laskemiseen. Paras lopputulos saadaan, jos peltoviljelyvahingon sattuessa viljelijä ja poromies käyvät yhdessä arvioimassa vahingot oppaan antamien neuvojen mukaisesti.

Opas on työkalu myös uudelle, koko poronhoitoalueen kattavalle, laajemmalle asiantuntijatoimielimelle, joka korvaa ensi vuoden alusta voimaan astuvan uuden poronhoitolain mukaisesti arvioimislautakunnat.

Poromieslehden välissä kaikkiin porotalouksiin poronhoitoalueella ja kirjepostina kaikille poronhoitoalueen aktiivimaatiloille jaetulle oppaalle toivotaan laajaa käyttöä. Uskon, että tämä opas ja poronhoitolakiin tehdyt arviointityötä parantavat muutokset parantavat porotalouden ja maatalouden yhteistyötä ja vähentävät konflikteja.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *