Blogiartikkelit Jarkko Hantula Yleinen

Tieteellinen tieto julkaistaan nykyisin käytännössä kokonaan vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joiden kieli on englanti. Käytäntö on monessa mielessä erinomainen, koska sitä kautta uusille tieteellisille havainnoille löydetään asiantuntevat arvioitsijat julkaisuprosessin aikana ja tieto on ainakin periaatteessa koko maailman tiedeyhteisön saavutettavissa.

Asian kääntöpuolena on tiedon jääminen käytännössä pelkästään tiedeyhteisön sisään. Tiedettä ei kuitenkaan tehdä pelkästään kansainvälistä tiedeyhteisöä varten, vaan yhtä tärkeää on viedä tietoa käytäntöön sekä tarkastella tutkimuksen hedelmiä myös kansallisesta näkökulmasta. Tämän keskustelun käymiseksi ja tieteellisen tiedon hyödyntämiseksi tulisi saatavilla olla kotimaisilla kielillä julkaistua luotettavaa tieteellistä tietoa.

Populaarimedian tieto ei riitä

Käytännössä tutkijat kirjoittavat ja antavat haastatteluja omasta tutkimusaiheestaan monenlaisille lehdille tieteen popularisoinnin erikoisjulkaisuista aina yleisiin sanomalehtiin. Lisäksi tutkimuslaitoksilla on omia tiedotteitaan, joissa julkaistaan erilaisia asioita yleensä noin yhdellä a-nelosella. Innokkaimmat kirjoittavat vieläpä tämän blogin kaltaisille uuden sukupolven julkaisualustoille, joilla on oma lukijakuntansa.

Kaikki tämä tiedonvälitys on erinomainen tapa levittää tietoa suuren yleisön keskuuteen, mutta sen luotettavuus on pelkästään kirjoittajan oman tahdon varassa. Siten tämän tyyppisessä tieteen popularisoimisessa on aina olemassa myös riski oman poliittisen tai muun agendan naamioimisesta tieteen kaapuun.

Näin tavanomaisen populaarimedian tietojen pohjalta ei voida sellaisenaan tehdä esimerkiksi kaupallisia tai lainsäädännöllisiä päätöksiä – eikä ainakaan käydä varsinaista tieteellistä keskustelua. Eikä sen avulla taida olla mahdollista edes tarjota syvällistä tietoa sellaisesta kiinnostuneelle.

Tarvitaan luotettavia kotimaisia julkaisuja

Kaikkeen edellä mainittuun tarvitaan foorumeita, joihin kirjoitettu teksti pohjautuu samoille perusteille kuin varsinainen tieteellinen alkuperäisjulkaiseminenkin. Siinä keskeistä on uutta tietoa tuottavien tutkimusten yksityiskohtainen kuvaaminen sekä jo olemassa olevan tiedon sitominen alkuperäislähteisiin, joista ne voidaan haluttaessa tarkastaa. Kotimaisen keskustelun kannalta tärkeimpiä ovat erilaisiin aiheisiin keskittyvät katsausartikkelit, joissa kootaan yhteen tärkein niihin liittyvä tutkimustieto ja luodaan sen pohjalta synteesi.

Suomessa on pitkä perinne tieteellisen kirjallisuuden julkaisemisesta omalla kielellä myös luonnonvaratieteissä. Tämä perinne on kansainvälistymisen paineessa kuitenkin ohentunut tutkijoiden käyttäessä aikansa lähinnä kansainväliseen julkaisemiseen tai nopeasti kirjoitettujen yleisartikkeleiden laatimiseen. Sen kaiken seurauksena on syntynyt vaara kunnolla dokumentoidun ja syvällisen tiedon katoamisesta kotimaisella kielellä tarjolla olevasta kirjallisuudesta.

Tässä tilanteessa suomalaisen tiedeyhteisön itsensä olisi nähtävä kotimaisen julkaisutoiminnan arvo niissä pyrkimyksissä, joita kohti tiedeapparaattiamme myös valtiovallan toimesta ohjataan – siis tutkimustulosten hyödyntämisen lisääjänä, kunkin tutkimusryhmän yhteiskunnallisen vaikutuksen vahvistajana tai ”vain” tieteellisen sivistyksen ylläpitäjänä. Tämä ei vielä vaadi mahdottomia, koska meillä on edelleen Metsätieteellisen aikakauskirjan tapaisia foorumeita, joissa julkaistut artikkelit ovat kansainvälisten tiedesarjojen tavoin tarkastettuja, avoimia tärkeille kannanotoille esimerkiksi yhteenvetoartikkeleiden muodossa sekä yhteiskunnassa toimivien käytännön ihmisten hyvin tuntemia.

Kehotankin suomalaista tiedeyhteisöä aktivoitumaan entisestään ja innoitan kollegoitani kertomaan omasta kiehtovasta työstään perusteellisesti myös omalla äidinkielellään. Viime kädessä tämä on niin tiedeyhteisön itsensä kun koko yhteiskunnan etu.

Kommentoi

  1. Erinomainen kirjoitus! Meillä on vielä myös sarjoja, joihin voi kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi; esimerkiksi ’Suo – Mires and peat’. Jos kirjoittaa suomeksi, pitää olla Summary englanniksi, jos taas kirjoittaa englanniksi, pitää olla suomenkielinen tiivistelmä. Kuva- ja taulukkotekstit kirjoitetaan molemmilla kielillä.

  2. Hyvin sanottu Hantula.

    Ja mieluiten tiedetönäisyjä (uussuomea) yleiseksi hyödyksi yleissuomeksi eikä tiedesuomeksi.
    Esim. moni käyttää tilallistamissanaa, minkä kohdalla pysähdyn aina miettimään torppareiden vapauttamista, mikä toki vie harhapolulle.

  3. Tässä blogissa on äärettömän tärkeä viesti. Viime aikoina on moni maakuntalehti ottanut tavakseen julkaista yksittäisten tutkijoiden kirjoituksia jonkin luonnonvaroihin liittyvän teeman alla. Joitakin niistä lukiessani en ole voinut välttyä ajatukselta, että kyse on mielipidekirjoituksesta, ei blogissa peräänkuulutetusta tiedon synteesistä. Lukelaisten en ole tähän havainnut sortuneen.

    Asiantuntijatyössä synteesejä tieteellisestä ja kaikesta muustakin tiedosta joutuu moni tutkija tekemään päätöksenteon tueksi erilaisissa valmisteluelimissä ikään kuin tilauksesta. Mutta tästä jäävät vielä useimmat asiakkaat, tavalliset luonnonvaroja hyödyntävät kansalaiset, ulkopuolelle, ja sanomalehdestä lukemansa ehkä kovastikin yksipuolisen tarkastelun tai väittämän varaan.

    Työn iloa, t. lukelainen evp

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *