Blogiartikkelit Terhi Mehtiö Maatalous

Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat entistä tärkeämmässä osassa kaikessa eläintuotannossa tuotannon kokonaiskestävyyden kannalta. Terveyden ja hyvinvoinnin heikkeneminen lisää kustannuksia esimerkiksi eläinlääkäri- ja lääkemaksujen takia, mutta se aiheuttaa myös tuottojen menetystä muun muassa kasvun, tuotoksen ja hedelmällisyyden huonontuessa.

Tuotannon pitää olla biologisesti tehokasta, jotta se olisi ympäristöystävällistä, joten terveydellä ja hyvinvoinnilla on vaikutuksia myös tuotannon ekologiseen puoleen.

Eläintuotannon eettisyys on jatkuvassa tarkastelussa ja keskustelun aiheena, joten on selvää, että tuotannon sosiaalinen hyväksyntä vaatii jatkossa entistä enemmän panostusta eläinten hyvinvointiin ja myös luotettavampaa tietoa eläinten hyvinvoinnin tasosta tiloilla.

Tuottavuutta ei ole lisätty terveyden kustannuksella

Eläinjalostuksella tarkoitetaan yksinkertaistettuna perinnöllisesti parhaiden yksilöiden tunnistamista ja niiden käyttöä seuraavan sukupolven vanhempina. Jo kotieläinten domestikaatiossa aikanaan on valittu tuotantoon ja kumppaneiksi eläimiä, joilla on ollut säyseä luonne ja muita haluttuja ominaisuuksia. Myöhemmin jalostuksen käyttöön on kehitetty erilaisia geneettisiä ja genomisia valinnan työkaluja. Jalostus onkin osoittautunut ylivertaiseksi välineeksi, kun halutaan pitkän aikavälin parannusta ominaisuuksissa, sillä sen vaikutukset ovat pysyviä ja kumuloituvia, eikä se tuo myöhemmin enää lisäkustannuksia.

Maidontuotannossa on Suomessa tapahtunut todella suuria muutoksia viimeisten 30 vuoden aikana. Lypsylehmien määrä on pudonnut lähes 490 000 lehmästä noin 255 000 lehmään. Kokonaisuudessaan maidontuotanto ei ole kuitenkaan juuri vähentynyt, koska lehmäkohtainen tuotos on kasvanut huimasti muun muassa jalostuksen sekä paremman ruokinnan ja hoidon ansiosta.

Tuottavuuden paranemisen on kuitenkin pelätty tapahtuvan osin terveyden ja hedelmällisyyden kustannuksella. Näin olisi voinut käydäkin, sillä maitotuotoksen ja terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien välillä on epäsuotuisa perinnöllinen yhteys.

Kuitenkin, kun katsotaan hedelmällisyysominaisuuksien, utare- ja jalkaterveyden sekä kestävyyden perinnöllisiä trendejä viimeisten 20 vuoden ajalta, nähdään myös näissä ominaisuuksissa perinnöllistä parannusta. Tämä johtuu pohjoismaisesta kokonaisjalostusarvosta (Nordic Total Merit-index), joka koostuu yli 80 tärkeästä ominaisuudesta. Valinnan painotus on Pohjoismaissa muuttunut jo 1970-luvulta asti pelkistä tuotosominaisuuksista lisääntymis-, terveys-, rakenne-, kestävyys- ja hyvinvointiominaisuuksien suuntaan. Kokonaisjalostusarvoa hyödyntämällä on ollut mahdollista saavuttaa tasapainoista edistymistä kaikissa tärkeissä ominaisuuksissa samaan aikaan.

Uudet menetelmät voivat mahdollistaa eläimen henkisen hyvinvoinnin mittaamisen

Terveysominaisuudet siis huomioidaan jo melko kattavasti pohjoismaisten lypsylehmien jalostusohjelmassa, mutta miten huomioidaan eläinten henkinen hyvinvointi ja käyttäytyminen?

Tällä hetkellä kokonaisjalostusarvossa on mukana lähinnä eläimen käsiteltävyyttä kuvaava temperamenttiominaisuus. Karjanomistajat pisteyttävät itse lehmän temperamentin sen ensimmäisellä lypsykaudella asteikolla 1–5. Eläimen luonteen ja hyvinvoinnin subjektiivinen havainnointi kattavasti voi kuitenkin olla haastavaa kokeneellekin karjanomistajalle. Voimakkaasti ja aggressiivisesti tilanteisiin reagoivat eläimet ovat todennäköisesti karsiutuneet jo nykyisen jalostusvalinnan perusteella. Arkuus ja erilaiset pelot sekä ympäristöstä aiheutuva stressi, ja toisaalta myös jonkinlainen apaattisuus voivat kuitenkin jäädä huomaamatta, jos eläin ei niitä käyttäytymisellään erityisemmin ilmennä; on siis toisin sanoen helposti käsiteltävissä ja ns. näkymätön ja vaivaton. Kuitenkin eläimen oma subjektiivinen kokemus sen olotilasta voi olla sen hyvinvointia heikentävä. Siksi olisi tärkeää pystyä mittaamaan myös eläimen ”henkistä” hyvinvointia objektiivisesti. Lisäksi karjakokojen kasvaessa yksittäisten lehmien käyttäytymisen havainnointi jää vähemmälle, jolloin uuden teknologian hyödyntäminen eläinten käyttäytymisen ja erilaisten biosignaalien mittaamisessa tulee entistä tärkeämmäksi.

Hyvinvointiominaisuuksien määrittäminen on hyvin haastavaa, ja lisäksi helpot, nopeat ja riittävän tarkat mittausmenetelmät puuttuvat vielä. Jos hyvinvointiominaisuuksia saataisiin kehitettyä, jalostusta varten tulisi vielä tutkia, onko niissä perinnöllistä vaihtelua ja minkälaisia yhteyksiä niillä on muihin ominaisuuksiin.

Lukessa on käynnissä tällä hetkellä useampikin projekti eläinten hyvinvointiin ja sen mittaamiseen liittyen. Erityisesti olemme kiinnostuneita uuden teknologian mahdollistamasta automaattisesta ja jatkuvasta mittaamisesta muun muassa erilaisten sensoreiden avulla.

Luke on mukana muun muassa EU-rahoitteisessa ClearFarm-projektissa, jossa tutkitaan erilaisia teknologioita eläinten hyvinvoinnin automaattiseen mittaamiseen. Lisäksi esimerkiksi Luken strategisessa BREEDWell-projektissa tavoitteena on kehittää uusia hyvinvointi- ja käyttäytymisominaisuuksia hyödyntämällä sensoreilla kerättyjä aktiivisuus-, märehtimis- ja syöntiaikatietoja sekä lypsyroboteilta kerättyjä maitotuotostietoja ja vertaamalla näitä eläinten terveystietoihin ja eläimen kvalitatiivisesti määritettyyn luonteeseen. Uusien kehitettyjen ominaisuuksien perinnöllisyyttä tutkitaan ja selvitetään mahdollisuutta hyödyntää näitä jalostusohjelmissa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *