Blogiartikkelit Jaana Sorvali Ilmasto, Maatalous, Ympäristö

Ilmastonmuutoksen ja maatalouden kytkökset ovat moniulotteisia.

Siksi kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa ja katsantokannat kärjistyvät helposti. Ilmastonmuutos on suomalaiselle maataloudelle kuin hyvä ja paha samassa paketissa.

Tulevaisuudessa vaikeasti ennakoitavat sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja kasvintuhoojariskit kasvavat nakertaen pidentyvän kasvukauden lupaamaa satohyötyä. Päästötön lehmäkin on vasta kehittelyvaiheessa.

Katseet kohdistuvat maatalousmaan hiilivarastoihin. Keskustelu käy kuumana siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa, mitä mahdollisuuksia tässä piilee, milloin ne toteutuvat ja minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä juuri nyt.

Valitettavasti ilmastonmuutos ei tarjoa helppoja voittoja.

Maanviljelijä ei jää eikä saa jäädä haasteineen yksin.

Uusia ohjauskeinoja ja kannustimia suunniteltaessa täytyy muistaa, että viljelijä on lopulta maatalouden keskeisin portinvartija. Ilmastotyö ei ole tuloksellista, ellei viljelijöiden näkemyksiä oteta huomioon.

Maatalous on aina paikallista, jolloin alue- ja tilatason tekijät korostuvat, kun toimenpiteitä viedään käytäntöön. Parhaallakaan ilmastotoimenpiteellä ei saavuteta toivottuja tuloksia, jos niiden toteuttaminen tilalla on mahdotonta tai toimenpiteet ovat muuten irrallisia, jopa ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Maataloudessa tehtävät valinnat ovat aina henkilökohtaisia.

Viljelijä päättää, minkälaisia toimenpiteitä hänen tilallaan tehdään tai ollaan tekemättä. Hänen valintoihinsa vaikuttavat monet tekijät, appivanhemmista ennusteisiin viljan maailmanmarkkinahinnoista.

Alue- ja tilatason esteet ja mahdollisuudet täytyy tuntea hyvin, jotta saisimme rakennettua riittävästi räätälöitävää, aidosti vaikuttavaa maatalouden ilmastopolitiikkaa.

Esteet ja mahdollisuudet edellyttävät avointa vuoropuhelua, viljelijöiden kuuntelemista herkällä korvalla ja yhteistyötä heidän kanssaan.

Tuskin on olemassa toimenpidettä, joka olisi kaikkien mielestä toimiva ja täydellinen. Sitä epätäydellisempi se on, mitä valmiimpana se on ”ylempää” annettu.

Kuumana käynyt ilmastokeskustelu osoitti myös, että helpointa on hyväksyä toimenpiteet, jotka jääväät naapurin eikä itsensä kontolle. Epätäydellisenkin toimenpiteen voi silti hyväksyä ja toteuttaa, jos se on tarpeellinen jonkun tärkeän päämäärän saavuttamiseksi.

Valitettavasti ilmastonmuutos ei tarjoa helppoja voittoja, vaan moniulotteisuutensa ja haasteellisuutensa vuoksi jopa areenan erimielisyydelle, kiistelylle ja väärinymmärrykselle.

Erityisen hankalaa ilmastonmuutoskeskustelu on pohjoisen maataloudesta, koska meille tulevaisuus näyttäisi lupailevan myös uusia mahdollisuuksia, jopa paremman menestyksen eväitä.

Miten pitäisi toimia, kun ilmastonmuutos näyttäytyy yhtä aikaa uhkana ja mahdollisuutena sekä maatalous ongelmana ja ratkaisuna? Kokonaiskuva jää myös helposti pienten yksityiskohtien varjoon ‒ ja tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Solmut saadaan auki tai ainakin löyhemmiksi vain avoimella vuoropuhelulla.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.11.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös