Blogiartikkelit Ilkka P Laurila Yleinen

Organisaatiokirjallisuudessa puhutaan sadan päivän säännöstä. Sillä viitataan siihen, että uudella johdolla on sen verran aikaa tutustua organisaatioon, sen työntekijöihin ja panna muutokset alulle.

Luke on 200 päivän ikäinen. Me lukelaiset olemme jo hyvän aikaa sitten tutustuneet toisiimme ja panneet monta muutosta liikkeelle. Nyt työ tehdään uudella mandaatilla, uudessa organisaatiossa, osin uusien työkavereiden ja laajentuneen kumppanipiirin kanssa sekä uusin tietojärjestelmin. Vaikka puitteet ovat uudet, osaamisen juuret ovat syvällä. Tämä on tärkeää, sillä tutkimus rakentuu aina vanhan päälle.

Toivon, etteivät asiakkaat koe, että lukelaiset kääntyivät fuusiossa liiaksi sisäänpäin omaa organisoitumistaan pohtimaan. Olemme muistuttaneet itsellemme, että tehtävämme on palvella asiakkaita ja yhteiskuntaa. Organisaatiomuutoksia tehdään kaikkialla, ja asiakkaiden pitäisi noteerata ne – uusien logojen ohella – lähinnä palvelun paranemisena.

Tutkijoilta odotetaan ratkaisuja

Vuonna 2015 tutkimuksen keskiössä on yhteiskunta, jossa on hyvä elää ja joka tekee järkeviä valintoja tulevaisuutta silmällä pitäen. Tutkimukseen luotetaan esimerkiksi hallitusohjelmassa – varsinkin biotalouden tutkimukseen. Biotalouden uskotaan vaikuttavan ratkaisevalla tavalla Suomen kehitykseen.

Biotalous yhdistää metsäsektoria, elintarviketaloutta, riista- ja kalataloutta, energiantuotantoa, rakentamista ja palveluja. Suomen luontaiset vahvuudet, runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja makea vesi sekä puhdas luonto, ovat maailmassa niukkuustekijöitä. Raaka-aineiden käytön tehokkuuteen sekä tuotannon ympäristöystävällisyyteen ja eettisyyteen on kiinnitetty huomiota. Raaka-ainemarkkinat toimivat. Biotalous on Suomelle luontainen kasvualue, joka synnyttää uutta teollista pohjaa, yritystoimintaa, työllisyyttä, vientiä ja hyvinvointia.

Suomen täytyy toimia ketterästi, jotta tämä kilpailuetu voidaan hyödyntää, ja biotaloudelle ladatut odotukset voidaan lunastaa. Tutkijoilta odotetaan ratkaisuja, miten Suomen talous uudistetaan niin että samalla pienennetään hiilijalanjälkeä, turvataan turvallinen ja laadukas ruoka sekä puhdas ympäristö, parannetaan työllisyyttä, kasvatetaan vientituloja ja tullaan riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista.

Tutkimusrahoittajat avainasemassa

Tilanne tutkimusrahoituksessa on muuttunut nopeasti. Tutkimusta ei missään tehdä enää valtion budjettirahalla, vaan kaikkeen tutkimukseen pitää löytää rahoittaja. Siksi biotalouden harppaus edellyttää tutkimusrahoittajien tukea. On tärkeää, että esimerkiksi uuden julkisen rahoitusinstrumentin, strategisen tutkimuksen neuvoston, painotukset tukevat hallitusohjelmaa ja sen linjauksia yhteiskunnan tutkimustarpeista.

Luken toiminta jakautuu tutkimukseen (75 %) sekä viranomais- ja asiantuntijatehtäviin (25 %). Jälkimmäiseen kokonaisuuteen kuuluvat laajat luonnonvaratiedon keruut ja seurannat, jotka tyypillisesti liittyvät EU-yhteistyöhön ja Suomen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin. Hallinnon ja päätöksenteon laaja tuki, tilastotuotanto sekä tietopalvelut täydentävät palettia. Periaatteena on tietovarantojen avoimuus, mikä tekee Lukesta kansakunnan luonnonvaratiedon muistin, joka kattaa osin yli sadan vuoden ajanjakson. Tämä tietovaranto on avainasemassa, kun biotaloutta kehitetään ja sopeudutaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen.

Tutkimuksessa Luke toimii yhdessä yritysten ja muiden asiakkaiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Kullakin on oma roolinsa tutkimuksen arvoketjussa. Tutkimuslaitokset toimivat lähellä yrityspintaa, ja siksi niillä on suurin vastuu – yhdessä yrittäjien kanssa – tutkimustulosten kaupallistamisessa.

Suomessa on paljon vientipotentiaalia biotaloudessa ja puhtaan teknologian osaamisessa. Suomessa on osaamista metsään ja metsäbiomassaan perustuvissa tuotteissa ja palveluissa, puumateriaalien ja -tuotteiden kehittämisessä sekä metsäbioenergian hyödyntämisessä.

Ruoan globaali kysyntä on voimakkaassa kasvussa, ja suomalaisilla laadukkailla ja turvallisilla tuotteilla on mahdollisuus olla osa tätä kasvua. Samalla Suomi kantaa vastuutaan maailman elintarvikehuollossa. Tuotannon ympäristötehokkuus on avainkriteeri tulevaisuuden tuotantoketjuissa. Ravinteiden ja raaka-aineiden pitää kiertää, ja tuotannon sivuvirroille pitää löytää mahdollisimman korkeaa arvonlisää tuottavat käyttökohteet.

Suomella on osaamista kalavarojen hyödyntämisessä, vesiviljelyssä ja puhtaan veden liiketoiminnassa sekä luontomatkailussa. Digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntäminen on osa uusia, reaaliaikaiseen tietoon pohjautuvia biotalouden toimintamalleja.

Tutkijoilta odotetaan ratkaisuja, miten uusiutuvat luonnonvarat tuottavat kestävällä tavalla hyvinvointia. Lukella ja kumppaneilla on näytön paikka. Suomen vahvuuksiin kuuluu onneksi myös se, että biotalouden osaamista ylläpitävä ja kehittävä koulutus ja tutkimus ovat maailman huippua.

 

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *