Blogiartikkelit Elina Vehmasto Ympäristö

Yhä useammin biotalouden biopohjaisten tuotteiden rinnalla nähdään luonnon ekosysteemipalveluiden tuottamat hyvinvointivaikutukset ja -palveluyrittäjyys. Luonnon tuottamia hyvinvointivaikutuksia on tutkittu jo pitkään. Eniten on tutkittu virkistyskäytön ja luontoympäristöjen arkisen saavutettavuuden ja käytön merkitystä väestön terveydelle, sekä vihreissä että sinisissä ympäristöissä.

Kansainvälisesti green-alkuisia hyvinvointitermejä käytetään, kun tarkoitetaan luontoa laajasti. Esimerkiksi Green Care -toiminnan alle kuuluvat myös vesiympäristöjen käyttö sekä eläinavusteiset toimintamuodot kuntoutus- ja hoivapalveluissa. Green Health on omaehtoista virkistystoimintaa ja terveyttä edistävien palveluiden käyttöä luonnossa. Erityisesti britit käyttävät paljon myös termejä Green Exercise ja Green Gym puhuessaan luontoliikunnasta tai -liikuntapalveluista. Nämä kaikki yhdessä asettuvan termin Green Wellbeing alle. Tässä termiperheessä vihreä tarkoittaa koko luonnon värikirjoa riippumatta luontokappaleen kirjaimellisesta väristä.

Hyvinvoinnin sinisen sävyt

Kolme vuotta sitten Sinisen biotalouden kansallisessa kehittämissuunnitelmassa (MMM) kiinnitettiin erityistä huomiota sinisten vesiympäristöjen hyvinvointikäyttöön arjessa ja matkailupalveluiden ympäristöinä. Vesiympäristöjen ulkoilu-, liikunta- ja virkistyskäytön merkitystä erilaisten asuinalueiden asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille (Blue Health ja Blue Gym) on tutkittu pitkään Exeterin yliopistossa (UK), joka johtaa muun muassa Euroopan laajuista BlueHealth-hanketta (Horisontti 2020 rahoitus: 2016–2020) alaprojekteineen (https://bluehealth2020.eu). Aihepiirin tutkimukset ovat käynnisteillä myös Suomessa. Hyvinvointivaikutusten synty ja sinisten hyvinvointipalveluiden kasvu edellyttävät vesiluonnon hyvää tilaa ja sen hyvästä tilasta huolehtimista.

Noin 70 % aikuisväestöstämme ui, kalastaa ja veneilee tai muuten liikkuu vesillä ja rannoilla vuoden ympäri.

Nainen veden äärellä
Kuvaaja: Sakke Talonen

Vesiympäristöt ovat tärkeitä arkisessa liikunnassa ja omaehtoisessa virkistäytymisessä. Noin 70 % aikuisväestöstämme ui, kalastaa ja veneilee tai muuten liikkuu vesillä ja rannoilla − myös talvella. Suomessa on noin 600 000 vapaa-ajan asuntoa, joista lähes puolet sijaitsee alle 50 metrin päässä vesistöstä. Vesistöt ja rannikkoalueet ovat aina olleet matkailu- ja virkistyspalveluiden keskiössä. On arvioitu, että yli puolet Suomen matkailusta perustuu luonnon läheisyyteen, ja tästä puolet on luontomatkailua. Matkailun kasvavalla toimialalla luontomatkailu lisääntyy erityisen nopeaa tahtia − arviolta puolet siitä vesiympäristöissä. Viimevuotisessa Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendassa – Out of the Blue (MMM) on edelleen laajennettu käsitystä sinisistä hyvinvointipalveluista arkiliikunnan ja virkistyskäytön ulkopuolelle. Pitkänajan painopisteeksi on kirjattu vesiympäristöjen kasvava käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa (Blue Care).

Luonnonvarakeskus julkaisi loppuvuodesta 2018 Hyvinvointia luonnonvesistä -julkaisun. Julkaisu kartoittaa vesiympäristöjen monipuolista ja uudenlaista käyttöä hyvinvointipalveluissa, erityisesti muuten kuin matkailussa ja virkistyksessä. Oppiminen vesiluonnossa edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, vahvistaa motorisia taitoja ja lisää liikkumista. Se tukee myös muistia, vahvistaa keskittymiskykyä sekä mahdollistaa eri oppiaineiden yhdistämisen. Julkaisussa valotetaan esimerkein erityistä tukea tarvitsevien lasten hyvinvointikalastusta, vesiympäristöjen kunnostamista kuntouttavana työtoimintana sekä erilaisia aktiviteetteja työttömien ja osatyökykyisten nuorten aktivoinnissa. Vesien äärelle on kehitetty myös soveltavan luontoliikunnan palveluja esteettömyyttä ja erityistä välineistöä tarvitseville asiakasryhmille.

Luonto elvyttää kaikkia – kaikissa väreissään

Vihreät ja siniset (sekä valkoiset ja kirjavat!) luontoympäristöt sekä niiden yhdistelmät vaikuttavat hyvinvointiimme ilman suuria ponnisteluja, automaattisesti ja nopeasti. Luontoympäristöissä oleskelu koetaan alitajuisesti miellyttävänä, mikä laskee stressihormonitasoja, jolloin verenpaine, syke ja hengitystiheys laskevat ja lihasjännitys vähenee. Samaan aikaan mielihyvähormonitasot nousevat, jolloin mieliala paranee ja myönteiset tunteet lisääntyvät. (SRT = Stress Reduction Theory.)

Luontoympäristöt vaikuttavat vahvasti meihin kaikkiin.

Julkaisuun Hyvinvointia luonnonvesistä on koottu tietoa, joka perustuu lähes kokonaan tuloksiin, joita on saatu tutkittaessa ja kokeiltaessa ”kenen tahansa” harrastus- tai asukasryhmän sinisen virkistyskäytön merkitystä hyvinvoinnille. Paljon tekemistä riittäisi vielä luontoperustaisten interventioiden ja palveluiden vaikuttavuustutkimuksessa erityisten ryhmien terveyteen, hyvinvointiin, kuntoutumiseen tai toimintakyvyn edistymiseen.

Luontoympäristöt vaikuttavat siis vahvasti meihin kaikkiin. Mitkä voivatkaan olla luontoympäristöjen hyvinvointivaikutukset ryhmille, joille niiden saavutettavuus on hankalaa. Onneksi voimme kaikki tehdä isompia ja pienempiä tekoja lähimmäistemme luontoon pääsyn mahdollistamisessa.

Lisätietoa:

Hyvinvointia luonnonvesistä – Vesiympäristöistä palveluja arkeen, matkailuun, opetukseen sekä sosiaali- ja terveyssektorille -julkaisu on saatavissa verkkojulkaisuna täällä.

Englanninkielinen versio Wellbeing from blue spaces – Streams in research and good practices luettavissa täällä.

Julkaisut on tuotettu FRESHABIT LIFE IP (Life 14 IPE/FI/000023) ja Blue Nordic -hankkeiden yhteistyönä, kirjoittajina Luken tutkijat: Päivi Eskelinen, Pia Smeds, Katriina Soini, Saara Tuohimetsä ja Elina Vehmasto, etunimi.sukunimi@luke.fi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *