Blogiartikkelit Päivi Eskelinen Riista

Luonto tunnetusti virkistää, elvyttää, vähentää stressiä ja antaa voimia arjen haasteisiin.

Mielipaikoissa virkistyminen on tutkimusten mukaan parasta. Todennäköisesti myös rakkaitten luontoharrastusten vaikutukset hyvinvointiimme ovat erityisen suuria.

Erästely, metsästys ja kalastus ovat suomalaisten suosituimpia toiminnallisia, hyvinvointia tarjoavia luontoharrastuksia. Lähes jokaisen lähipiirissä on kalastajia ja metsästäjiä, vaikka itse ei harrastajiin kuuluisikaan. Eräasioista ollaan kiinnostuneita, ne puhuttavat ja nostavat suuria tunteita, sekä suurta iloa ja mielihyvää että myös katkeruutta ja kiukkua.

Suuret tunteet nousevat monesti saaliinjakoon liittyvistä näkemyseroista.

Suuret tunteet nousevat monesti saaliinjakoon liittyvistä näkemyseroista. Riistaeläimet ja kalat eivät ole kenenkään omaisuutta villeinä ja vapaina eläessään.

Omistusoikeus niihin syntyy vasta, kun ne on laillisesti pyydystetty. Oikeus päättää metsästyksestä ja kalastuksesta liittyy maanomistukseen. Omistusoikeus merkitseekin oikeutta päättää luonnonvaran hyödyntämisestä. Omaisuudensuoja on tunnetusti herkkä asia.

Vaikka omistamiseen liittyykin oikeus hyödyntää ja käyttää luonnonvaroja, niiden käyttöä ohjataan ja valvotaan moninaisilla kansallisilla ja kansainvälisillä säännöillä.

Ohjauksen ja valvonnan tavoitteena on varmistaa käytön kestävyys. Kestävä hyödyntäminen on pääsääntöisesti kaikkien osapuolten yhteinen tavoite, vaikka yksityiskohdista saattaakin ilmetä erilaisia näkemyksiä.

Luonnonvarojen käyttöön on meillä aina liittynyt oikeuksien lisäksi vahva velvollisuuksien ymmärtäminen ja huoli hyödyntämismahdollisuuksien säilymisestä tulevaisuudessa.

Kestävä käyttö toteutuu ja riistavaroista hyötyminen koetaan oikeudenmukaiseksi, kun eri hyödyntäjäryhmien välillä vallitsee luottamus sitoutumisesta yhteisiin kestävyystavoitteisiin.

Luonnon arvostusten muuttumisen muuttaa eräharrastusten maailmaa. Omaehtoinen harrastustoiminta kohtaa ajatuksen metsästyksen kehittämisestä matkailun suuntaan. Riistanhoitotyöhön haetaan uusia kaupallisiakin toimintamalleja kaupungistumisen edetessä.

Taloudellisia tunnuslukuja riistataloudesta tarvitaan, koska päätösten vaihtoehtoja punnitaan rahamaailman mittareilla. Kestävyydellä on myös taloudellinen ulottuvuus.

Luottamusta toimijoiden välille ei synny automaattisesti, sitä rakentavat kaikki toimijat omilla valinnoillaan ja puheillaan. Luottamuksen rakennusaineena tarvitaan myös tietoa ja luottamusta tiedon oikeellisuuteen ja tiedon tuottajatahoihin. Riistakantojen tilan seurantatietoa on tuotettu varsin paljon ja kehittynein menetelmin.

Yhteiskunnallisen ohjauksen avuksi tarvitaan jatkossa myös entistä enemmän tutkimustietoa riistavarojen käytöstä ja käyttäjistä, unohtamatta hyvinvointivaikutuksia ja taloudellisia ulottuvuuksia.

Kommentoi

  1. En voinut tuskastumatta lukea Luken julkaisua luonnonvarojen/riistavarojen oikeudenmukaisuudesta, jakamisesta ja hyötymisestä eri osapuolten välillä! Mitä oikeudenmukaisuutta on kun hirvet syövät vuosi vuodelta istutetut, heinityt, reikäperatut ja vesotut männyntaimikot täydelliseen tuhoon! Maanomistaja ei hyödy vaan kärsii! Voittaja on hirvenmetsästysporukka. Syyttää ei voi metsänomistajaa aukkohakkuusta koska taimikon perustamisen on aiheuttanut myrskyn tekemä totaalinen tuho!

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös