Blogiartikkelit Tiina Kauppinen Ruoka

Hyönteisruoka tekee tuloaan suuren yleisön lautasille. Hyönteisten hyvinvoinnista ei kuitenkaan vielä tiedetä paljoa.

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti viime viikolla, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan. Suomi päätti muuttaa tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta niin, että kokonaisina käytettävät tai syötävät hyönteiset eivät kuulu asetuksen piiriin. Muutoksen myötä hyönteisalaa tullaan valvomaan normaalissa elintarvikevalvonnassa.

Hyönteisten hyvinvoinnista sen sijaan ei vielä tiedetä paljoakaan. Millaisia käyttäytymis- ja olosuhdetarpeita hyönteisillä on? Tuntevatko ne kipua, ja jos, niin millaista? Miten hyönteiset tainnutetaan ja/tai teurastetaan niin, etteivät ne kärsi tarpeettomasti? Hyönteisten käyttö ja hyvinvointi kiinnostavat yhä useampaa kuluttajaa. Tieto on tarpeen myös uudistuvan eläinsuojelulain eläinlajikohtaisten asetusten laadinnassa.

Hyvinvointi on laaja käsite, joka kattaa muun muassa terveyden, kasvun sekä hyvän hoidon, kun puhutaan ihmisen huostassa olevista eläimistä.

Hyvinvointi on eläimen oma kokemus

Hyönteisenkin tapauksessa hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta olotilasta. Kokemus voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite, joka kattaa muun muassa terveyden, kasvun sekä hyvän hoidon, kun puhutaan ihmisen huostassa olevista eläimistä. Hyvinvointiin vaikuttaa eläimen mahdollisuus sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin: jos sopeutuminen ei onnistu tai aiheuttaa jatkuvaa tai voimakasta stressiä tai terveyshaittoja, hyvinvointi heikkenee.

Hollantilaisten hyönteiskasvattajien yhdistys on selvittänyt raportissaan, miten eläinten hyvinvoinnin viittä peruspilaria tulisi soveltaa ruoaksi kasvatettaviin hyönteisiin. Peruspilarit, ns. ”viisi vapautta”, käsittävät vapauden janosta ja nälästä, pelosta, kivusta ja epämukavuudesta sekä vapauden toteuttaa luontaista käyttäytymistä. Raportissa ohjeistetaan kasvattajia muun muassa tarjoamaan hyönteisille riittävästi sopivaa ruokaa, pitämään hyönteisiä mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä, välttämään tarpeettoman stressin aiheuttamista hyönteisille sekä käyttämään välittömästi tappavia teurastusmenetelmiä.

Tutkimusta tarvitaan vielä hyönteisten lajikohtaisten hyvinvoinnin edellytysten selvittämiseksi.

Tutkimusta tarvitaan vielä hyönteisten lajikohtaisten hyvinvoinnin edellytysten selvittämiseksi. Esimerkiksi ympäristön lämpötilan optimista eri lajien toukkavaiheilla sekä lämpötilan vaikutuksista aikuisten hyönteisten immuunivasteeseen tarvitaan lisää tietoa.

Hyönteisten käyttöä proteiinin lähteenä ihmis- ja eläinravinnossa tutkitaan myös Luonnonvarakeskuksessa. Tutkimushankkeissa selvitetään muun muassa edellytyksiä ja valmiuksia hyönteisten hyödyntämiseen ruokaketjussa, hyönteistalouden toteuttamisvaihtoehtoja ja tuotantomalleja, teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen soveltuvuutta hyönteisten rehuiksi sekä hyönteisten käyttöä virikekalanpoikasten rehuna. Tutkimusten tavoitteena on luoda uutta osaamista hyönteisbiotalouden alalla ja ennakoida muutoksia ruuantuotannossa ja lainsäädännössä.

Tuotannon valvonnalla uutta tietoa hyvinvoinnista

Hyönteisruoan tuotannon läpinäkyvyyden ja hyväksyttävyyden ehtona on tutkimuksen lisäksi tuotannon valvonta ja hyvinvoinnin seuranta. Tällä hetkellä seurantaan perustuvaa tietoa hyönteisten hyvinvoinnista ei ole käytännössä saatavilla.

Hyönteisiin pätee kaikki eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoon, valmistukseen ja markkinointiin liittyvät säädökset ja edellytykset. Säädösten noudattamista valvotaan kuten muussakin eläintuotannossa. Valvonnan avulla tullaan saamaan relevanttia tietoa eläinten hyvinvoinnin tilasta, kun valvonnan kohteet ja mitattavat muuttujat on oikein valittu.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *