Blogiartikkelit Miika Tapio Ruoka

Syyskuun 20. päivä aloittelin Biotalouspäivillä esitystäni kello 13. Puheenjohtaja esitteli minut: ”Sitten jotain aivan erilaista ja uutta. Erikoistutkija Miika Tapio Lukesta kertoo meille hyönteisten tuotannosta.”

Luke on aktiivisesti edistänyt hyönteistaloutta Suomessa, ja nyt yleisönä oli satapäinen joukko kiertotalouden ammattilaisia. Lopetin esityksen sanoihin: edessä on haasteita, mutta hyönteiset tulevat vauhdilla, joka yllättää meidät kaikki. Se oli hyvä ennustus.

”Uutta ja erilaista” sanat ovat tuttuja hyönteisten parissa. Kun idea hyönteisravinnosta esitettiin eläingenomiikan tiimissä ensimäistä kertaa 2015, oli minunkin reaktio: tuo on ainakin uutta ja erilaista. Soijaproteiinille tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoja maapallon väestön kasvun ja vaurastumisen vuoksi.

Edessä on haasteita, mutta hyönteiset tulevat vauhdilla, joka yllättää meidät kaikki. Se oli hyvä ennustus.

Hyönteistutkimuksen jatko on ollut vauhdikasta

Hyönteiset ovat useissa hankkeissa kuten Hyönteiset Ruokaketjussa, Scenoprot, Hyvärehu, Toukkaa kalalle ja EntoLab. Monta muutakin tärkeää hakemusta on lähetetty muun muassa Suomen Akatemiaan, mutta positiivisia päätöksiä vielä odotetaan. Samalla olemme verkottuneet Suomessa esimerkiksi Turun ja Itä-Suomen yliopistojen ja Seinäjoen AMK:n kanssa. Kansainvälisesti olemme verkottuneet Hollannin TNO:n, 12 Pohjoismaisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen sekä kahden afrikkalaisen osapuolen kanssa.

Hyönteismarkkina on kasvussa maailmalla. Vuonna 2015 ruokahyönteismarkkina oli 33 miljoonaa dollaria. Vuoteen 2023 mennessä se kasvaa 522 miljoonaan dollariin. Syötävät tuotteet ovat tällä hetkellä enimmäkseen pikkusyötäviä ja patukoita, mutta olen maistanut hyönteismakkaraakin. Ehkä kohta meillä on ”Sirkkis”, ”Koppis” ja ”Kärppis” muiden lihankaltaisten tuotteiden vieressä.

Kaikki eivät halua syödä hyönteisiä. Hekin ovat valmiita syömään eläimiä, joiden ruokavalioon ne kuuluvat. Varsinkin kanat ja kalat innostuvat ja voivat paremmin saadessaan lajinomaisesti syödä eläviä toukkia. Hyönteisrehu vahvistaa niiden tautikestävyyttä. Kalalle syötettävästä kalajauhosta puolet voidaan korvata hyönteisjauholla.

Hyönteisten teknisellä käytöllä tarkoitetaan sitä, että hyönteisiä hyödynnetään ruoka- ja rehuketjujen ulkopuolella. Monet hyönteiset syövät ilolla lantaa, ja joka vuosi Suomessa syntyy Saimaata vastaava massa kotieläinlantaa. Mustasotilaskärpäsen avulla massaa voitaisiin vähentää 50–80 %, sitoa noin 70 % fosforista ja 50 % typestä. Samalla alenisi myös vaarallisten mikrobien määrä merkittävästi. Tuotoksena voisi olla lannoitteita tai ainesosia erilaisiin teollisiin käyttöihin kuten biopolttoaineisiin.

Hyönteisten avulla nopeutettu ravinteiden kierto vähentää jätteen varastointia ja ravinnehävikkiä tai ravinnekuormitusta. Ja se kaikki tapahtuu käyttäen kiertotalouden luonnollisia osaajia.

Hyönteisten pääsy ruokalautaselle helpottuu ensi vuonna

Ensi vuonna EU:n asetukset muuttuvat. Euroopan ulkopuolella ravintona käytettyjen hyönteisten pääsy markkinoille helpottuu. Mutta tuskin kaikki vajaat kaksituhatta ravintona käytettyä hyönteislajia saavat luvan heti vuoden alussa. Vaikka hyönteiset ovat Euroopassa uutta ja erilaista, ovat esimerkiksi mehiläiset ja silkkiperhoset osa vakiintunutta kotieläintuotantoa.

Suomi pyrkii eturintamaan. Meillä on jo kymmenen hyönteisiä kasvattavaa yritystä, ja yksi hyönteisiä hyödyntävä rekisteröitynyt lemmikkirehualan yritys. Meillä on silti matkaa Euroopan johtaviin maihin, Hollantiin, Belgiaan, Iso-Britanniaan ja Tanskaan. Nämä eturivin maat ovat tulkinneet nykyistä EU määräystä mahdollisimman löysästi, mikä on mahdollistanut kokonaisten hyönteisten myynnin ruuaksi.

Biotalouden päivien esityksen jälkeen kahvilla yksi osallistuja kiitti ajankohtaisesta esityksestä. Esityksen aikana oli tullut uutinen siitä että Suomi päätti tulkita nykyistä EU asetusta kuten hyönteistalouden eturivin maat, ja sallii hyönteisten pääsyn elintarvikemarkkinoille. Seuraavaksi Evira laatii pelisääntöjä ja ohjeita yhdessä alan yrittäjien kanssa. Vaikka Luke on ollut viranomaisyhteistyössä aktiivinen, yllätti nopea päätös silti. Biotalouspäivien ennustus, että hyönteisten tulon vauhti yllättää meidät piti paikkansa. Tuo vauhtikin oli jotain uutta ja erilaista.

Kommentoi

  1. Onko jossain saatavissa tutkittua vertailukelpoista tietoa esim. soijatuotannon ja hyönteistuotannon ympäristövaikutuksista? Vastaavasti sikaproteiinikilon ja sirkkaproteiinikilon vertailu (eurot, co2-päästöt, työllisyys, eettisyys jne). Jos sirkat syö lannan, niin millä lannoitamme peltojamme? Onko hyönteisten kasvatusolosuhteet eettisesti ja eläinsuojelullisesti hyvät? Kuka tarkistaa että tuontihyönteiset ovat puhtaita taudeista yms. ? Saammeko näin uusia vieraslajeja?

    1. Ihmisten lukumäärän kasvu ja vaurastumien yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa on hankala yhdistelmä. Soijantuotannon laajeneminen mm. uhkaa sademetsien säilymistä.

      Hyönteisproteiini on eläinproteiinia. Tuotannon on esitetty olevan ympäristönäkökulmasta tehokkaampaa kuin moni muu eläintuotanto. Käytettäessä ”normaalia rehua” se on elintarvikkeen tuotannossa vähintään tehokkuudeltaan yhtä hyvällä tasolla kuin broilerintuotanto nykymuodossaan. Toinen arvio on että se on ympäristöjalanjäljeltään puolet broilerintuotannosta. Hyönteistuotantomenetelmät vaihtelevat, joten ei voida antaa yhtä vertailulukua. Kymmenen vuoden päästä tilanne on erilainen.

      Lannan liian vähäinen määrä tuskin on ongelma. Hyönteisiä voidaan käyttää lannan varastoinnin ja ravinteiden valumisen ja haihtumisen vähentämiseen. Siis suurempi osa ravinteista voitaisiin palauttaa nopeammin peltoon.

      Hyönteislajit ovat erilaisia, mutta yleisperiaate on että ne onnistuvat kasvamaan vain, jos kasvatusolosuhteet ovat tärkeiltä osin lähellä lajin luonnonolosuhteita. Eläinsuojelun yleiset säädökset kattavat myös hyönteiset. Evira, ministeriöt jne. ovat luomassa pelisääntöjä.

      Hyönteiset poikkeavat muista tuotantolajeista mm. siinä, että hyönteisillä on valtava potentiaali tehdä ihmisen ”jätteeksi” tai ”sivuvirraksi” luokittelemasta biomassasta jopa ravinnoksi kelpaavaa. EU:ssa hygienianäkökulma estää monenlaisen sivuvirran hyödyntämisen vielä pitkään. Voidaan kuitenkin pyrkiä korvaamaan muiden luonnonvarojen käyttöä ruuan/rehuntuotannon ulkopuolella. Jos hyödynnetään jätteitä (sivuvirtoja), ei kilpailla muiden tuotantotapojen kanssa ja rasitetaan vähemmän ympäristöä.

      Riskien hallinta kuuluu kaikkeen toimitaan. Myrkkyjä, tauteja ja vieraslajeja täytyy tarkkailla niin hyönteistuotannossa, kuin vaikka tuontisoijan osalta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *