Blogiartikkelit Jarkko Niemi Ruoka

Maailmassa on miljoonia hyönteislajeja, joista jopa pari tuhatta kelpaa syötäväksi. Hyönteisten käyttö ruoaksi tai eläinten rehuksi onkin noussut keskustelun aiheeksi. Hyönteisten etuina on mainittu muun muassa korkea proteiinipitoisuus ja pieni ympäristökuormitus.

Länsimaisessa kulttuurissa ei ole hyönteissyönnin perinnettä, mutta monissa muissa maissa hyönteisiä on nautittu ravinnoksi jo pitkään. Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella suomalaiset näyttäisivät suhtautuvan melko avoimesti hyönteisruokakokeiluihin. Laajempi kulutus kuitenkin edellyttää siirtymistä kokeiluista säännölliseen käyttöön. Tämä on eräs hyönteisruoan kohtalonkysymyksistä.

Lainsäädäntö rajoittaa hyönteisten rehu- ja ruokakäyttöä. Koska laajaa käyttöhistoriaa ei ole, on turvallisuus arvioitava ja uuselintarvikelupa haettava ennen pääsyä EU-kuluttajien ruokapöytään.

Tänä vuonna suomalainen hyönteisala on saanut lisävauhtia.

Tänä vuonna suomalainen hyönteisala on kuitenkin saanut lisävauhtia. Kesällä sallittiin hyönteisten käyttö kalanrehussa.

Syksymmällä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira puolestaan muutti tulkintaansa siten, että kokonaisten hyönteisten käyttö myös elintarvikkeena on mahdollista.

Hyönteiskasvatus on toistaiseksi melko käsityöaltaista ja pienimuotoista. Työpanos onkin merkittävä kustannuserä. Myös energiaa kuluu, sillä esimerkiksi kotisirkat tarvitsevat noin 30 asteen tienoilla olevan lämpötilan.

Laajamittaisen tuotannon käynnistämiseksi olisi kehitettävä ratkaisuja, joissa työvaltaisimmat tuotantovaiheet on automatisoitu ja tuotanto on mittakaavaltaan maatilaluokkaa.

Tämä on tärkeää myös siksi, että hyönteisten käyttö elintarvike- ja rehuteollisuudessa edellyttää tuotteiden riittävää saatavuutta. Tuotannon mittakaavan noustessa myös kustannustehokkuus parantunee.

Hyönteisten ravinnoksi sopivan rehun tunnistaminen on keskeinen kysymys. Luke selvittää hyönteisten rehuksi soveltuvia vaihtoehtoja parissakin hankkeessa, mukaan lukien Etelä-Pohjanmaalla toteutettava Entolab-hanke.

Tutkimuskirjallisuuden perusteella hyönteisten rehussa on oltava runsaasti proteiinia, sopivasti rasvaa ja rehupartikkelien on oltava pieniä. Kovin tarkkaan hyönteisten ravintovaatimuksia ei kuitenkaan tunneta.

Olennaista olisi löytää rehu, jolla saadaan hyviä tuotantotuloksia. Ympäristönäkökulma edellyttäisi rehua, jota ei nykyisellään käytetä muiden eläinten tai ihmisten ravinnoksi. Rehukysymys on tärkeä myös siksi, koska muille eläinlajeille tarkoitettu rehu voi sisältää rehuaineita, joita ei ole hyväksytty hyönteisille.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.11.2017

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös