Blogiartikkelit Meri Kallasvuo Ilmasto, Kala, Ympäristö

Kesäisin purjehtiminen Itämerellä on parasta, mitä tiedän. Kun raikas merituuli sotkee tukan, merivesi pärskyy veneen kylkiin, aallot keinuttavat ja aurinko paistaa valkoisen purjeen takaa, tunnen eläväni. Nautin. Saariston kauneus ja rauha ovat minulle parasta vastapainoa arkielämän aikataulutetulle suorittamiselle. Tänäkin kesänä vietin reilut kolme viikkoa purjeveneen kannella. Purjeiden trimmauksen välissä ehti paitsi katsella horisonttiin myös miettiä Itämeren muuttuvaa tilaa.

Meriympäristö muuttuu

Kuluneen vuoden mittaan ilmastonmuutos on ollut kiihtyvällä tahdilla esillä mediassa. Ilmastonmuutos tapahtuu tässä ja nyt, eikä sitä voi enää pysäyttää. Itämerellä ilmastonmuutoksen suunnasta, voimasta ja vaikutuksista saadaan tietoa tutkimuksella. Tiedetään, että ilmastonmuutoksen myötä ilman ja meriveden lämpötila nousee. Suhteellisesti voimakkainta lämpeneminen on talvella. Talvien leudontumisen myötä Itämeren jääpeite vähenee ja jääpeiteaika lyhenee. Talviaikainen sademäärä ja jokivesien valuman mukana tuleva ravinnekuormitus Itämereen kasvavat, mikä pahentaa rannikon rehevöitymistilannetta, heikentää pohjan hapettomuutta sekä alentaa meriveden suolapitoisuutta. Nämä muutokset vaikuttavat edelleen Itämeren ekosysteemiin, eliöihin ja eliöyhteisöihin.

Ilmastonmuutoksen voittaja- ja häviäjälajit

Itämeren kalastossa on odotettavissa muutoksia. Erityisesti mereiset ja kylmän veden kalalajit, kuten siika, harjus, lohi, taimen, made ja kilohaili, taantuvat, kun taas rehevistä olosuhteista hyötyvät makean veden lajit, kuten kuha, ahven ja särkikalat, runsastuvat. Kaupallisesti tärkein kalalajimme silakka hyötyy ilmaston lämpenemisestä vielä toistaiseksi, mutta suolapitoisuuden lasku tulee heikentämään sen mahdollisuuksia vesissämme.

Muuttuva ympäristö vaikuttaa lajien välisiin suhteisiin. Esimerkiksi Perämerellä silakka saattaa hävitä muikulle kilpailussa. Odotettavissa on myös uusia vieraslajeja. Jatkossa ehkä esimerkiksi mustatäplätokkoa löytyy kalatiskeiltä kuhan ja ahvenen vierestä, varsinkin jos veden lämpeneminen mahdollistaa sen kasvamisen kookkaammaksi täällä pohjoisessakin.

Elinkeinojen täytyy sopeutua

Itämeren muutokset vaikuttavat kaikkiin elinkeinoihin, jotka ovat kytköksissä mereen. Kalataloudessa muutos on konkreettinen: leutojen talvien myötä talvikalastus jään päältä loppuu ja ympärivuotinen avovesikalastus mahdollistuu, ainakin eteläisillä merialueilla. Tämä hyödyttää troolikalastusta, mutta haittaa rannikkokalastusta, joka menettää talviaikaisen hyljevapaan kalastusjaksonsa.

Paitsi että kalastuksen kohdelajit muuttuvat, myös kalojen käyttäytyminen ja kasvu muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Kala ei välttämättä käy entiseen tapaan pyydyksiin, entisillä pyyntialueilla. Toisaalta varsinkin maltillinen veden lämpötilan nousu parantaa avomerikalankasvatuksen olosuhteita ja suosii kasvatetun kalan tuotantoa.

Vettä, meren pinta.
Kuva: Pixabay.

Miten käy vapaa-ajanvieton saaristossa?

Tulevaisuuden ennustamiseen liittyy aina epävarmuuksia. Mallinnuksella on haastava päästä käsiksi muuttuvassa ympäristössä tapahtuviin lajien välisiin suhteisiin ja tasapainotilojen muutoksiin. Aika näyttää, kuinka pahasti ilmastonmuutos tulee pahentamaan Itämeren rehevöitymiskehitystä. Selvää kuitenkin on, että ilmastonmuutoksen myötä vesien hyvän tilan saavuttaminen tulee olemaan entistä haasteellisempaa.

Heikosta Itämeren tilasta kärsivät minun kaltaiseni vapaa-ajan käyttäjät ja matkailijat sekä vapaa-ajankalastajat, joiksi lukeutuu joka kolmas suomalainen. Saanko tulevinakin kesinä nauttia purjehduslomista saaristossa? Pahimmillaan runsaat sinileväkukinnot taittavat iloa aamu-uinneista ja tuoreen savukalan metsästäminen saaristossa käy entistä vaikeammaksi. Nyt jos koska kannattaa kerätä voimat ja ryhtyä torjumaan Itämeren muutosta.

Meillä on keinoja torjua muutosta

Kaikki toimet, jotka vähentävät maalta merelle päätyvää kuormitusta, torjuvat myös meriympäristön muutosta. Avain muutoksen voimakkuuden loiventamiseen on ruokavaliossa. Ruoantuotanto aiheuttaa melkein kaksi kolmannesta suomalaisen kuluttajan Itämeri-jalanjäljestä. Vähennä lihan ja maitotuotteiden osuutta ja kasvata kotimaisten kasvisten osuutta lautasella. Itämereltä pyydetyllä kalalla suosittelen korvaamaan eläinproteiininlähteitä, sillä samalla poistat ravinteita merestä. Vältä ruokahävikkiä.

Tämän lisäksi kaikki energiantuotantoon, asumiseen, kuluttamiseen ja matkustamiseen liittyvät elintapamuutokset, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, torjuvat ilmastonmuutosta myös Itämerellä. Yksilön valintapiirissä olevien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdonmukaista politiikkaohjausta, jotta vesiensuojelutoimet ovat tehokkaita ja oikea-aikaisia.

Jos kiinnostuit ja haluat lukea lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen, niin suosittelen tutustumaan STN-rahoitteisen Smartsea-projektin tietolaatikoihin.

Kolumni on julkaistu Itämeren alueen kehitykseen keskittyvässä Pulloposti-kolumnisarjassa Centrum Balticumin verkkosivuilla 31.10.2019.

Yläpalkin kuva: Pixabay.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *