Blogiartikkelit Olli Niskanen Marketta Rinne Maatalous, Talous

Koronaviruksen leviäminen Suomeen kevättalvella säikäytti suomalaiset pohtimaan huoltovarmuutta omakohtaisesti. Kaupoista hamstrattiin jauhelihaa ja vessapaperia. Kaappien perukoilta inventointiin kotivaraa siltä varalta, että kauppaan ei karanteenin tai viruksen välttämisen takia pääsisi. Varsin pian selvisi, että ruokaa riittää kaupoissa, vaikka joukkoruokailu ja ravintolat joutuivat sulkemaan ovensa. Kriisi kuitenkin osoittaa, että huoltovarmuuteen on suhtauduttava vakavasti.

Kotimaisen elintarviketuotannon omavaraisuus on yleisesti ottaen hyvällä tasolla ja peltoala mahdollistaa korkean omavaraisuusasteen. Merkittävä osa ostopanoksista, kuten polttoaineet, kasvinsuojeluaineet ja suuri osa typpilannoitteiden raaka-aineista, tuodaan kuitenkin ulkomailta, joten ketjussa on haavoittuvia osia, jos tuonti estyy pitkään. Tämänkertaisessa kriisissä tavaroiden kuljetus on toiminut hyvin ja rajoitukset ovat koskeneet pääasiassa ihmisten liikkumista.

Olemme oppineet, että yhteiskunnan osia halvaannuttava kriisi voi alkaa yllättäen ja kestää pitkään. Ravitsemuksen huoltovarmuuden näkökulmasta märehtijät tuovat elintarvikeketjuun vakautta. Jos samaan aikaan sattuisi heikko viljojen satovuosi, olisi totaalinen kriisi valmis. Viljelyvarmuuden näkökulmasta nurmet ovat vakaimpia viljelykasveja Suomen olosuhteisiin. Syväjuurisena ja monivuotisena kasvina nurmi kestää hallat ja kuivuudet paremmin kuin monet yksivuotiset viljelykasvit. Nurmirehun tuotanto ei ole myöskään riippuvainen kasvinsuojelusta. Tuotteena syntyy myös karjanlantaa, joka vähentää riippuvuuttamme väkilannoitteista .

Huoltovarmuuden näkökulmasta märehtijät tuovat elintarvikeketjuun vakautta

Suomessa märehtijöiden rehut ovat kotimaisia lukuun ottamatta täydennysvalkuaista, josta merkittävä osa on maahan tuotavaa rapsirouhetta. Täydennysvalkuaiseksi voidaan käyttää myös elintarviketeollisuuden sivutuotteita kuten rankkia, mäskiä ja rypsipuristetta, mutta niitä on rajallisesti saatavissa.

Mutta tarvitsevatko naudat poikkeusoloissa valkuaistäydennystä? Itseasiassa eivät. Valkuaisrehuilla voidaan maitotuotosta nostaa enimmillään noin 10 prosenttia nurmirehuihin ja rehuviljaan perustuvaan ruokintaan verrattuna eivätkä valkuaisrehut ole korkeatuottoisillekaan lehmille välttämättömiä, jos nurmi ja vilja ovat hyvälaatuisia. Pötsissä muodostuva mikrobivalkuainen takaa itsessään tasaisen ja laadukkaan aminohappolähteen märehtijälle. Lihanaudoille valkuaislisän syöttäminen ei ole taloudellisesti perusteltua, koska tuotannonlisäystä ei ole odotettavissa. Nautaketjun toiminta ei ole tuontirehujen varassa.

Nautaketjun toiminta ei ole tuontirehujen varassa

Maidontuotannossa tarvitaan tietysti myös muita panoksia kuin rehuja. Tiloilla kulutetaan paljon sähköä ja rehujen korjuussa polttoaineita. Niiden saanti onkin maidon alkutuotannon huoltovarmuuden kriittinen kohta. Tilannetta voisi parantaa tuottamalla tiloilla biokaasulaitosten avulla sähköä ympärivuotisesti. Myöskään polttoaineiden tuotanto maatilojen massavirroista ei ole utopiaa, vaikka normaalioloissa sen taloudellinen kannattavuus on vaikea saavuttaa.

Polttoaineiden saantia turvaa osaltaan huoltovarmuusvarastointi. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisintä toimintaa onkin juuri nestemäisten polttoaineiden varastointi, joka muodostaa noin 80 prosenttia Huoltovarmuuskeskuksen noin 2 miljardin euron taseesta. Todellisessa kriisissä polttoaineiden saanti alku- ja elintarviketuotantoon olisikin todennäköisesti prioriteetti. Kriisitilanteessa, niin lyhytkestoisessa kuin pitkään jatkuvassakin, kansalaisten ravinnon saatavuuden turvaaminen on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä.

Kommentoi

  1. Nautakarjatalouden rakennetta on kehitetty vain normaalioloja silmällä pitäen ja samalla on viety huoltovarmuus lähes nollaan. Ei nykyaikaiset navetat toimi hetkeäkään ilman sähköä tai polttoöljyä. Valmius niiden tuottamiseen itse maksaa varmaan niin paljon, että kansantaloudelle edullisemmaksi tulisi varmaan palata 1960-luvun rakenteeseen. Lehmät ovat tietysti samoja kuin ennenkin, joten ne kyllä pärjäävät ilman tuontirehujakin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *