Blogiartikkelit Erika Winquist Ympäristö

Liikenteestä syntyy paitsi ilmastopäästöjä, myös mikromuovipäästöjä. Niiden lähteenä ovat ennen kaikkea auton renkaiden, mutta myös tiemerkintöjen, kuluminen. Nopea ja helppo tapa meistä jokaiselle liikenteen mikromuovipäästöjen vähentämiseen on rauhallinen ajotapa ja renkaiden ohjauskulmien säännöllinen tarkastaminen.

Ilmastonmuutoksen haitat ovat jo pitkään olleet tiedossa. Osana kansallista energia- ja ilmastostrategiaa Suomen hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen ilmastopäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Fossiilittoman liikenteen työryhmä julkaisi lokakuun lopussa suosituksensa siitä, miten tämä olisi mahdollista.

Mikromuoviongelmaa ei tiedosteta riittävästi

Julkisessa keskustelussa nostetaan tyypillisesti esiin yksi ongelma kerrallaan. Ympäristön kemikalisoituminen on jäänyt ilmastonmuutoksen varjoon, vaikka sillä on suora vaikutus paitsi meidän jokaisen terveyteen myös biodiversiteetin vähenemiseen ja luonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden vaarantumiseen.

Mikromuovien kaikkia haittavaikutuksia ihmisen terveyteen ei vielä tarkkaan tunneta. Mikromuovin mukana elimistöön kuitenkin kulkeutuu monenlaisia myrkyllisiä kemikaaleja. Myös itse mikromuovin kertyminen elimistöön voi haitata elimistön normaalia toimintaa.

Ympäristössä mikromuovia kertyy valtavia määriä erityisesti maailman vesistöihin ja vesieliöihin. Osa muovista päätyy myös maaperään ja koko ravintoketjuun.

Liikenteestä suurimmat mikromuovipäästöt

Suurimmaksi mikromuovilähteeksi on tunnistettu liikenne (Vuola ym. 2019). Hienojakoista partikkelia irtoaa sekä auton renkaista että tien pinnasta. Osa hiukkasista nousee ilmaan ja osa jää tien pintaan, josta sade huuhtelee ne viemäreihin ja vesistöihin.

Mitkä sitten voisivat olla niitä keinoja liikenteen mikromuovipäästöjen vähentämiseen? Varmasti ainakin joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen siirtyminen sekä rengasmateriaalien kehittäminen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole helposti tai nopeasti toteutettavissa. Raideliikenteen kehittäminen vaatii pitkän aikavälin isoja investointeja. Rengasmateriaalien kehittämisessä on puolestaan otettava huomioon myös auton hallinta kaikissa olosuhteissa.

Nopeat ratkaisut: rauhallinen ajotapa ja ohjauskulmien tarkastus

Jotain voimme silti tehdä heti. Vastaavasti kuin ajotavalla on merkitystä polttoaineen kulutukseen, sillä on myös suora vaikutus renkaiden kulumiseen.

Katsastuksessa mikromuovipäästöjen vähentämiseen ei riitä, että pakokaasusta mitataan hiilidioksidipitoisuutta. Myös renkaiden ohjauskulmat tulisi tarkastaa säännöllisesti. Yleensä syynä ohjauskulmien muuttuneeseen asentoon on, että autolla on ajettu katukivetyksen reunaan tai tiessä olevaan kuoppaan. Autoilija ei välttämättä huomaa vikaa muuten kuin vasta renkaiden epätasaisena kulumisena.

Jotta myös liikenteen mikromuovipäästöjä pystyttäisiin vähentämään, on ongelma nostettava esille ja ihmisten tietoisuuteen.

FanpLESStic-sea -projekti  yhdessä Team Ecometerin kanssa esittelee oman ratkaisunsa liikenteen mikromuovipäästöjen vähentämiseen Circular Innovation Fair -tapahtumassa 26.11.2020.

Vuola, A., Ruiz, M., Vianello, A. 2019. FanpLESStic-sea 2019. Review of existing policies and research related to microplastics. FanpLESStic-sea-project, 138pp, DOI: http://dx.doi.org/10.25607/OBP-824

Kuvat: Marjatta Vahvaselkä

Kommentoi

  1. Vaikea kysymys. Sekä mikromuovien pitoisuutta ympäristössä että haitallisuutta on vasta viime aikoina alettu tutkia, joten asian vakavuutta ei vielä täysin ymmärretä. Oma näkemykseni kuitenkin on, että mikromuovipäästöjen ennaltaehkäisy on helpompaa kuin niiden poisto, mutta tarpeen tullen myös puhdistusmenetelmiä, esim. hulevesien käsittelyä, pitää ottaa käyttöön.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *