Blogiartikkelit Katriina Soini Antti Asikainen Ilmasto, Maatalous, Metsä, Monimuotoisuus, Ympäristö

Ilmastonmuutos on suuri haaste meille kaikille. Hallitusohjelma vastaa siihen osaltaan, ja tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Luonnonvarakeskuksessa on käynnissä kymmeniä hiilenkiertoon liittyviä hankkeita, joita toteutetaan yhdessä eri tutkimusorganisaatioiden, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa.

Hankkeet tuottavat uutta tutkimustietoa ja luovat kokonaiskuvaa maankäyttösektorin päästölähteistä, päästöjen suuruuksista, erilaisten maankäyttövaihtoehtojen ja tuotantomenetelmien tehokkuudesta päästöjen vähentämiseksi.

Tutkimustietoa voidaan hyödyntää politiikkatoimien suunnittelussa ja alkutuotannon kehittämisessä. Hiilenkierron tutkimukselle on Lukessa vankka perusta. Ilmastoviisas hiilenkierto on nostettu yhdeksi Luken uuden strategian neljästä päätavoitteista.

Tutkimusta hiilenkierrosta tehdään Lukessa monella eri tasolla noin 60 projektissa ja noin 60 henkilötyövuoden volyymilla usein tiiviissä yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden, sidosryhmien tai tutkimustiedon käyttäjien kanssa. Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi.

Tieto maaperän hiilensidonnasta luo pohjan

Maaperän eliöiden ja mikrobien toiminnasta riippuu, kuinka paljon hiilidioksidia vapautuu maaperästä ilmaan. Luken tutkimuksissa selvitetään, mikä rooli maaperän eliöiden ja mikrobien toiminnalla on maa- ja metsätalouden hiilensidonnassa sekä virusten merkitystä mikrobipopulaation säätelijänä.

Maailmanlaajuisesti pohjoisiin soihin on sitoutunut peräti kolmannes maaperän hiilestä. Typpilaskeuma voi heikentää soiden hiilensidontakykyä nopeuttamalla hajotusta ja ravinteiden kiertoa. Suoekosysteemien vasteiden tunteminen parantaa sekä hiilivarastojen muutosten että kasvihuonekaasupäästöjen ennustamista ilmaston muuttuessa. Lukessa on käynnistetty hanke, jossa kehitetään arviointimenetelmä ennallistettujen soiden kasvihuonekaasupäästöille. Työtä tehdään myös maaperän hiilensidontamallien kehittämiseksi.

Hiilenkierto metsätaloudessa – metsät hiilinieluina ja päästöjen lähteenä

Metsänhoito vaikuttaa hiilenkiertoon metsissä. Viime vuosisadan puolen välin jälkeen valtamenetelmänä on ollut tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus, joka on osaltaan johtanut suurempaan metsien hiilensidontaan ja hiilivarastoon. Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on tarjottu vaihtoehdoksi erityisesti ojitetuissa suometsissä, jotka kattavat lähes 25 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta.

Tutkimustietoa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksista on toistaiseksi vain vähän saatavilla. Useissa hankkeissa selvitetään jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa tehtävän hakkuun ja sitä seuraavan vedenpinnan nousun vaikutuksia turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin sekä jäljelle jäävän puuston elinvoimaisuuteen.

Aina metsät eivät välttämättä toimi hiilinieluina. Esimerkiksi, kangasmaametsät voivat märkinä kesinä ja syksyinä muuttua pienestä metaanin nielusta sen lähteeksi. Luke on mukana hankeyhteistyössä, jossa tuotetaan täysin uutta tietoa kangasmetsien metaanipäästöistä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

Hiilenkierto maataloudessa – mitkä ovat parhaimmat viljelytekniikat?

Maatalouspuolella kehitetään yhdessä viljelijöiden, yritysten ja päättäjien kanssa ruokajärjestelmää hyödyttäviä ilmastoviisaita viljelykäytäntöjä, hiilensidonnan todentamisjärjestelmää sekä työkaluja tehokkaan ja kestävän maatalousmaan käytön suunnitteluun. Nurmiin, turvemaihin ja kotieläintuotantoon liittyy erityisen paljon hankkeita. Kenttäkokeiden avulla pureudutaan eri viljelyteknisten keinojen vaikutuksiin nurmen hiilensidonnassa ja säilörehunurmen hiilisidonnan potentiaaliin. Saatuja tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi kehitettäessä nautakarjatalouteen soveltuvia elinkaarimalleja.

Eloperäisten maiden viljely lisää kivennäismaita voimakkaammin maatalouden aiheuttamaa maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ja hajakuormituksesta johtuvaa vesistöjen rehevöitymistä. Tutkimuksen alla ovat ohutturpeisten eloperäisten maiden nurmiviljelyssä syntyvät kasvihuonekaasu- ja valumavesien ravinnepäästöt, kun käytetään vaihtoehtoisia lannoitus- ja muokkausmenetelmiä ja siemenseoksia. Malleja hiilenkierrosta on kehitetty erilaisille viljelymenetelmille ja kasvilajivaihtoehdoille (tavanomainen, suorakylvö, pysyvä maaperäpeittävyys sekä kasvilajien monipuolistaminen).

Kotieläintuotannon lannasta aiheutuu päästöjä ilmaan ja vesiin. Tutkimukset selvittävät, miten kotieläintuotannossa käytettävät eloperäiset lannoitteet vaikuttavat peltomaan hiilenkiertoon ja ravinnehuuhtoutumisriskiin. Lukessa laaditaan myös kannattavuuslaskelmia ja ohjeita lannan separoinnista, kuivituksesta, vetoletkulevityksestä ja eloperäisten lannoitteiden käytöstä. Eläinten ruokinnan ympäristövaikutuksia ja geneettisten tekijöiden, ravinnelisien ja mikrobiomien vaikutusta märehtijöiden kasvihuonekaasupäästöihin tutkitaan useissa projekteissa.

Hiilenkierron iso kuva selkenee vähitellen

Lukessa on meneillään myös projekteja, jotka piirtävät isompaa ja pitkäaikaisempaa kuvaa hiilenkierrosta sekä arvioivat ilmastoviisaan alkutuotannon hiilitavoitteiden yhteensovittamista muiden tavoitteiden kanssa. Systeemiseen ajatteluun perustuvilla maankäytön malleilla pyritään tunnistamaan toimia, jotka huomioivat myös monimuotoisuuden säilyttämisen paikallisella ja globaalilla tasolla. Useissa hankkeissa pureudutaan ilmastoviisaisiin, mutta taloudellisesti kannattaviin maatalouden viljelyjärjestelmiin ja kehitetään integroivia menetelmiä, joilla voidaan arvioida monimuotoistettavien viljelyjärjestelmien merkitystä tuotannolle.

Osassa hankkeita katsotaan turvemaiden käyttöä kokonaisvaltaisesti sekä maataloudessa että metsätaloudessa ja etsitään yhdessä sidosryhmien kanssa ratkaisuja päästöjä vähentäviin, mutta biotalouden kasvun kannalta myönteisiin toimiin. Koska metsät ovat merkittäviä hiilinieluja, tarvitaan tutkimustietoa Suomen metsien sopeutumisesta muuttuviin ympäristöolosuhteisiin sekä paikkaan sidottuja ennusteita Suomen metsien kehityksestä. Tutkimuksen avulla voidaan myös löytää ratkaisuja ja menetelmiä sopivien metsityskohteiden tunnistamiseen.

Seurantatietoa tarvitaan raportointiin ja tutkimukseen

Erilaiset kenttäkokeet ja seurannat, joita tehdään usein muiden organisaatioiden kanssa, tuottavat arvokasta tietoa tutkimuksen käyttöön. Luke tekee kasvihuonekaasupäästöihin liittyvää seurantaa esimerkiksi Suomen kasvihuonekaasujen inventaarioon maatalouden sekä LULUCF-sektoreiden osalta. Metsäsuunnitteluohjelmistoa (MELA) uudistetaan ja nykyaikaistetaan Menu-hankkeessa erityisesti metsien kokonaisilmastovaikutusten sekä niihin liittyvien riskien ja epävarmuuden huomioon ottamiseksi.

Peltomaiden kemiallista tilaa valtakunnallisella tasolla seurataan VALSE-hankkeessa ja Luken Taloustohtoriin kehitetään tilakohtaista laskuria, jolla voidaan seurata maaperän hiilipäästöjen ja nielujen kehitystä maatiloilla.

Tietoa politiikan ja päätöksenteon tueksi

Monet edellä mainituista hankkeista tuottavat joko suoraan tai välillisesti tietoa päätöksenteon, koulutuksen ja neuvonnan tueksi, mutta myös alkutuottajien käyttöön.

Hiilenkiertoon liittyvää politiikkaa, samoin kuin maankäyttöä, tulee tarkastella muiden politikkatavoitteiden kanssa yhdessä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Näin löydetään optimaalisimmat keinot toteuttaa hiilensidontaa taloudellisesti tehokkaasti, sekä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Kommentoi

  1. Suomessa on 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjä metsänuudistamiskokeita. Kokeilta on perustamisvaiheessa otettu humus- ja maanäytteet 60 cm:n syvyyteen. Myös hakatun puuston kannot on mitattu puulajeittain. Kannoista voi laskea estimaatin hakkuutähteiden määrästä. Olen sen usealta kokeelta tehnytkin.
    Muuttujina kokeissa ovat kulotus, muokkaus, lannoitus, viljelytapa, puulaji ja hakkuutähteet. Osa kokeista on ollut taimivaiheessa suojattu hirvi- ja poroaidalla.
    Kokeiden koealat ovat yleensä 0,25 ha tai 0,16 ha. Koejärjestelyt kestävät tieteellisen tarkastelun.
    Käsittelyt ovat aiheuttaneen vaihtelua, joka näkyy mm. satelliittikuvissa.
    Kokeiden perusteella saisi taustatietoa mm. metsänkäsittelyn vaikutuksista metsämaan hiilivarastoon ja tietenkin metsätalouteen.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös