Blogiartikkelit Henrik Heräjärvi Metsä

Hädän hetkillä Suomi on turvautunut metsään ja puuhun, eivätkä ne ole pettäneet koskaan. Puu on myös biotalousjunan väkevin veturi kiihdytettäessä ylös lamasta. Kymmenestä tärkeimmästä vientituotteestamme puolet tehdään nyt puusta. Uusien orastavien biotuotteiden kansantaloudellinen rooli on vielä pieni verrattuna papereihin, selluloosaan, sahatavaraan tai vaneriin perustuviin arvoketjuihin. Uusista tuotteista erilaiset polttoaineet ovat määrällisesti nopeimmin kasvava ja kiistämättä varsin tarpeellinen ala kylmässä ja autoilevassa Pohjolassa. Ei silti ole aivan perusteetonta vaatia, että ajan mittaan biotalouden kasvustrategia laajentuisi Suomessa osaamisen viennin ohella biomassan polttoa älykkäämpiin ja korkeamman lisäarvon tuotteisiin, jotka päästöjen asemesta sitovat hiiltä. Suuret kasvuodotukset asetetaan puutuoteteollisuudelle, erityisesti puukerrostalojen rakentamiselle.

Puukerrostalorakentamisen keskeisenä haasteena on pidetty heikkoa kustannuskilpailukykyä verrattuna betonitaloihin. Opin, kokemuksen, rakenteiden, liiketoimintamallien ja markkinoiden kehittyessä puukerrostalorakentamisen kustannuskilpailukyvyssä päästäneen lähemmäs Ruotsin tilannetta. Siellä puukerrostaloasunto myydään vastaavan betoniasunnon kanssa samaan hintaan, mutta rakennetaan jopa 20 prosenttia halvemmalla. Joku nettoaa repullisen kruunuja valitessaan rakennusmateriaaliksi puun betonin sijaan. Suomessakaan puukerrostaloasunnot eivät saa hyväksyä kalliin kämpän statusta, muuten ne eivät tule saamaan haltuunsa tavoiteltua viipaletta kerrostalomarkkinoista. Ehkä pieni hintalisä voitaisiin kuitenkin hyväksyäkin?

Asuntojen rakenteiden ja sisustuksen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin tiedetään vasta vähän. Se mitä tiedetään, kannustaa käyttämään puuta monipuolisesti. Tiilitalo oli aikoinaan varakkuuden merkki ja vanha tiilitehtaan mainos tiesi tiilitalossa asuvan onnellisen perheen. Puurakennusklusteri voisi puolivakavasti lanseerata 2000-luvulle päivitetyn sloganin ”puutalossa elää hyvinvoiva ihminen”.

Lukuisat historian esimerkit osoittavat, että on kohtalokas virhe kaupata keskeneräistä tuotetta. Yksikin olennainen laatuvirhe rapauttaa tuotteen maineen niin pahoin, että rehabilitointi vie tuhottomasti aikaa ja rahaa, joita ei tavallisesti ole. Puukerrostalojen osalta tämä virhe on vältetty. Korkeaa laatua ja sen jatkuvaa kehittämistä ei liiketoiminnallisiin syihin vedoten ole tyrmätty eikä saa tyrmätä vastakaan. Pian huomataan, että laatuajattelu kasvaa rutiiniksi, brändäytyy ja muuttuu strategiseksi kilpailueduksi. Myös rakennusmateriaaleja vastakkain asetteleva neliöhintakeskustelu vaimenee, kun ymmärretään että samaan käyttötarkoitukseen mutta eri hintaan voi ostaa mopon tai mersun. Hintakeskustelu ilman laatunäkökulmaa on turhaa. Uudet puukerrostaloasunnot ovat kaikilla laatumittareilla kilpailukykyisiä betoniasuntoihin verrattuna. Tiedostava kuluttaja maksaa mielellään laadusta jos viettää ostoksensa sisällä ison osan elämästään.

Biotalous yhdistää teknosysteemien tehokkuus- ja tuotantokeskeisyysajattelun ekosysteemien resurssiviisauteen. Bio meiltä jo löytyy. Talouden tekevät rahavirrat, jotka rakennetaan puusta.

Kommentoi

  1. Terve Reijo pitkästä aikaa ja kiitos kommentistasi,

    meillähän on jo oivallinen rakentamisessa käytettävä komposiitti. Se koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Lisäksi komposiitin materiaalit ja kasaus on tehty niin edistyksellisessä ja kestävässä biotalouden prosessissa, ettei siihen ihminen saatikka mikään kone pysty…

    Vakavasti ottaen, komposiittien käyttöön kantavissa rakenteissa liittyy yksi perustavaa laatua oleva ongelma niin kauan kuin muovi (tai muu tulostettavassa, valettavassa tai suulakepuristettavassa komposiitissa oleva lämpömuovautuva osa) vaikuttaa komposiitin ominaisuuksiin. Ongelma on itse lämpömuovautuvuus. Palotilanteessa komposiittirakenteet menettävät kantavuutensa niin nopeasti ja äkillisesti, etteivät palomääräykset hyväksy sellaisten käyttöä kantavissa rakenteissa. En tiedä mitä hollantilaiset ovat käyttäneet talossaan, onko komposiitin lisäksi mukana myös erillienen kantava runko vaikkapa massiivipuusta tehtynä? Normaalisti 3D-tulostuksessa käytettävät PLA-muovit eivät ainakaan kantavien rakenteiden palovaatimuksia ymmärtääkseni täytä.

    Luotan siis edelleen puuhun ilman muovia asumisturvallisuus- ja -hyvinvointiperustein!

    Sinänsä ajatus printattavista puurakennuksista on kiehtova. Useissa suomalaisissa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa on käynnissä työtä 3D-tulostamiseen liittyen, myös puupohjaisten materiaalien osalta. Sitä en tiedä, mikä on 3D-tulostettavien, puupohjaisten ja kantaviin rakenteisiin soveltuvien komposittien kehityksen status tällä hetkellä.

    Lopuksi vielä yleisen tason kommentti koskien rakenteisin integroitavia LVIS-putkia. Jyväskylään vasta valmistuneessa Puukuokka-kerrostalossa putkitukset on integroitu rakenteisiin viisaasti. Putkiremontin voi tarpeen vaatiessa tehdä huoneistokohtaisesti alakerrassa sijaitsevasta huoltotilasta käsin, ymmärtääkseni muutamassa tunnissa. Asukas ei välttämättä edes huomaa remonttia ellei satu olemaan kotosalla vesikatkon aikana. Liekö tämä jo kuinka yleistä kerrostalorakentamisessa, minä ainakin olin vaikuttunut kuultuani systeemistä. Yksi (iso) huoli vähemmän kerrostaloasujalla, tai ainakin puukerrostaloasujalla.

    Henrik

    1. Palatakseni vielä mainitsemaasi paloturvahaasteeseen/-ongelmaan, koskee se enempi kestomuoveja (thermoplastics) kuin kertamuoveja (thermosettings), kuten polyesteri ja epoksi. Rakenteisiin integroidulla sammutusjärjestelmällä em. kestomuovejakin koskeva ongelma on toki ratkaistavissa.

      Kysehän on lähinnä tuottamisen automatisoinnin suomasta tuottavuushyödystä, mikä piiru- ja pattinkiperustaisessa komposiittirakentamisessa on sangen marginaalista vs. mikrokomposiittirakentaminen. Nykyiset nollaenergiarakennevaatimukset johtavat ilmatiiviisiin rakenteisiin, joissa hengittävät puurakenteet eivät pääse oikeuksiinsa. Ilmastointi hoidetaan nykyisin koneellisesti, millä hermeettiset rakenteet perustellaan. Ehkä puun tehokkain funktionaalinen kohde rakentamisessa onkin toimia sisustuselementtinä, missä sillä on jopa tieteellisesti todettuja myönteisiä terveysvaikutuksia.

      Reijo

  2. Henrik osuu blogissaan kehityksen kerneliin. Ehkä tuossa puurakentamisessa voitaisiin astua kuitenkin jo seuraavan sukupolven tekniikkaan: Amsterdamissa kyhätään ensimmäistä komposiittikerrostaloa megalomaanisella 3D-printtaustekniikalla (http://www.businessinsider.com/3d-printed-house-in-amsterdam-2014-4?IR=T), kun kiinalaiset keskittyvät betonipurseisiin (http://www.cnet.com/news/worlds-first-3d-printed-apartment-building-constructed-in-china/).

    Ehkä meidän tulisi täällä puunmurskaamisen ja komposiittiteknologian kohdussa panostaa osaamisemme hyödyntämiseen myös modernissa rakennusteknologiassa. Automaattisesti puukomposiiteista tulostettava puukerrostalo olisi merkittävä läpimurto niin rakennusteknologian saralla, kuin todennäköisesti myös kansantaloutemme kannalta! Johdotuksia lukuunottamatta 3D-teknologialla voitaisiin kerralla tuottaa kaikki kiinteät rakenteet, kuten viemäröinti ja ilmastointikin – rakenteisiin integroituina.

    Reijo

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *