Blogiartikkelit Seija Tuulentie Maaseutu, Yleinen

Naapurin auttaminen ja palveluiden ja tavaroiden vaihtaminen on ollut maan tapa ja ainakin maaseudulla yhä voimissaan. Kaikki pitää kuitenkin ilmaista nykyään talouden kielellä: puhutaan ekosysteemipalveluista, biotaloudesta ja kiertotaloudesta. Niinpä naapuriapukin on jakamistaloutta. Ja aiempaan naapuriapuun verrattuna jakamistaloutta ei olisi ilman maailmanlaajuisen netin käyttömahdollisuutta.

Jakamistalous on eri puolilla maailmaa herättänyt intohimoja etenkin sen vuoksi, että se liikkuu laillisuuden rajamailla tai ainakin haastaa lainsäädäntöä. Yksi tunnetuimmista jakamistalouden esimerkeistä on majoitukseen keskittyvä Airbnb, jonka kautta yksityiset ihmiset vuokraavat asuntoja tai huoneita matkailijoille ja muuhun väliaikaiseen käyttöön. Muita jo tuttuja muotoja ovat Über ja sohvasurffaus.

Kielto on vaikeaa

Airbnb:n ongelmina on pidetty muun muassa veronkierron mahdollisuutta, kilpailua hotellien kanssa ja kaupunkikeskustojen asuntojen siirtymistä väliaikaiseen vuokrakäyttöön. Berliini on esimerkki kaupungista, joka kielsi Airbnb toiminnan keskustassaan. Suomessa asiaan on suhtauduttu rauhallisemmin ja todettu, että kaikki matkailu lisää tulovirtaa paikkakunnille.

Ajatus siitä, että ei ole aihetta maksaa tuotteen omistamisesta vaan sen käytöstä, on monella tapaa järkevä.

Kieltojen tie on nykynettimaailmassa hankala, mutta rajanvetoja on edessä monissa asioissa. Lapin matkailusta kuuluu, että Airbnb-majoituksen tarjoajat ovat järjestäneet myös moottorikelkkailua ja muita ohjelmapalveluja asiakkailleen. Lapin ohjelmapalvelujen turvallisuutta on pyritty pitkään kehittämään ja villi tarjonta voi mitätöidä tehdyn työn.

Vain uudet vaatteet?

Jakamistalous on kuitenkin vanhastaan tuttua niin matkailussa kuin liikenteessäkin, vaikka nimitys on suhteellisen uusi. Mitä olisivat Lapin matkailukeskukset ilman yksityisten henkilöiden mökkivuokrausta? Hotellipaikkoja ei riitä kaikille eikä suomalaisella lapsiperheellä olisi varaakaan Lapin lomaan, jos pitäisi majoittua hotellissa. Pitäisikö jokaisen ostaa kesämökki eikä vuokrata sitä vuosikymmeniä toimineiden välitysyritysten kautta? Ja netin kimppakyytien sijaan 1970- ja vielä 1980-luvullakin oli tapana liftata tien poskessa.

Ajatus siitä, että ei ole aihetta maksaa tuotteen omistamisesta vaan sen käytöstä, on monella tapaa järkevä. Esimerkiksi matkailussa sesonkia varten rakennettujen kalliiden rakennusten ylläpito hiljaisena aikana on sekä ekologisesti että taloudellisesti järjetöntä, jos vaihtoehtona on koko kapasiteetin käyttöönotto sesonkiaikana.

Järkevää onkin esimerkiksi Sitran ja Lapin yliopiston Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin hankkeen tapaan alkaa pohtia, miten vanhat talouden rakenteet voivat vastata lisääntyneeseen yksityisyritteliäisyyteen ja – ainakin jossain määrin – uusiin kuluttamisen malleihin. Näissä pohdinnoissa pitää tosin olla nopea, sillä some-maailma on melko varmasti hankemaailmaa nopeampaa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *