Blogiartikkelit Elina Kiviharju Maatalous, Metsä, Puutarha, Yleinen, Ympäristö

Kuinka moni tulee ajatelleeksi, että ruokapöytämme koko kattaus on riippuvainen kasveista?

Viljelykasveista saamme muun muassa viljatuotteet, mukulat, juurekset, herneet, kasviöljyt, vihannekset, hedelmät, marjat ja yrtit. Myös lihan, maidon ja kananmunien tuotanto nojaa kasveihin syötyjen rehukasvien muodossa. Viherrakentamisen kasveilla saadaan viihtyisyyttä ympäristöömme.

Kasvuympäristömme tulee muuttumaan ilmastonmuutoksen myötä. Kansainväliset raportit todistavat jo muutoksen vaikutusta kasvintuotantoon.

Sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin tapahtuu luonnonkasveilla tai maatiaiskannoilla geneettisesti evoluution myötä. Parhaiten sopeutuneet lajit ja niiden kannat runsastuvat. Kasvinjalostuksen prosesseissa valintaa tekee luonnonolojen lisäksi ihminen arviointeineen ja taitoineen.

Sopeutumisen perustaksi tarvitaan geneettistä monimuotoisuutta.

Sopeutumisen perustaksi tarvitaan geneettistä monimuotoisuutta. Sopeutuvuutta tuovia geenimuotoja löytyy muun muassa maatiaiskannoista. Ne eivät sadoltaan edusta lajikejalostuksen tuottamia huippuja, mutta niillä voi olla perimässään geenejä, joilla selvitään tulevista kasvinviljelyn haasteista, kuten vaikeista sääoloista ja lisääntyvistä kasvitaudeista.

Meillä täällä pohjolassa on erityinen pohjoisiin kasvuolosuhteisiin sopeutunut viljelykasvien geeniaines, jonka suojeleminen on meille elintärkeää. Koska ylläpidon ketju ei saa katketa missään vaiheessa, tarvitaan pysyväisluontoiset resurssit ja erityinen huolellisuus kasvikantojen säilymisen, hoidon, terveyden ja tietojen dokumentoinnin suhteen. Säilyttäjän pitää pystyä takaamaan geenivarakokoelmien ylläpito jatkuvaluonteisesti ja pitkällä aikavälillä.

Kansallisia geenivaraohjelmia uudistetaan parhaillaan. Kasvigeenivarojen osalta tähtäimessä ovat entistä turvallisemmin säilytetyt, kattavat, paremmin tutkitut ja hyvin käytännöin kustannustehokkaasti hoidetut kokoelmat.

Valtiollinen toimija, kuten Luonnonvarakeskus, pystyy parhaiten ylläpitämään kansallisesti säilytettävät viljelykasvien geenivarojen geenipankkitason keskuskokoelmat.

Myös monet muut toimijat tekevät arvokasta työtä kasvigeenivarojen eteen, ja yhteistyötä pyritään jatkossa lisäämään muun muassa hajautettua varmuuskokoelmaverkostoa rakentamalla. Lisäksi geenivarojen saatavuuden parantaminen ja käytön edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Koska viljelykasvien rooli ihmisyhteisöille on niin merkityksellinen, tulee niiden monimuotoisuuden säilymistä tuleville sukupolville kaikin keinoin edistää. Kasvigeenivarat ja viljelykasvien monimuotoisuuden hyödyntäminen luovat tulevaisuuden kasvintuotannon perustan. Siksi kasvigeenivarojen arvon kurssi on varmasti nousujohteinen.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 12.6.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös