Blogiartikkelit Anni Jasková Ilmasto, Metsä, Monimuotoisuus, Ympäristö

European Vegetation Survey -projektin kunnianhimoisena tavoitteena on luoda Euroopan maiden käyttöön standardoitu kasvillisuusluokitusjärjestelmä. Järjestelmä mahdollistaisi kasvillisuustyyppien kartoituksen yhdenmukaisella luokituksella, parantaisi jäsenmaiden välistä kommunikaatiota ja selkeyttäisi EU:n luonnonsuojeludirektiivien, kuten Natura 2000, toimeenpanoa. Väitöskirjani tavoitteena on kehittää kyseistä luokittelusysteemiä boreaalisten metsien osalta.

Euroopan laajuisen luokitusjärjestelmän kehittäminen edellyttää laaja-alaista ja laadukasta kasvillisuusdataa. Ensimmäinen tehtäväni oli kerätä kattava kasvillisuusruututietokanta boreaalisen vyöhykkeen metsistä: Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjän länsirajalta Uralille asti sekä Valkovenäjä.

Pohjoismaista heikosti kasvillisuustietoja – Suomi poikkeus

Pohjois-Euroopasta löytyy verraten vähän kattavia ja laadukkaita kasvillisuusaineistoja, joita olisi mahdollista analysoida yhdessä muiden eurooppalaisten aineistojen kanssa. Tämä johtuu siitä, että Pohjois-Euroopassa on käytetty erilaisia aineistonkeruumenetelmiä ja tutkimuskysymykset ovat poikenneet toisistaan.

Erityisesti Pohjoismaista oli heikosti saatavilla kasvillisuustietoja. Löysin kirjallisuudesta vain satunnaisia, paikallisia tutkimuksia. Suomen osalta tilanteen pelasti valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä tehty kasvillisuusinventointi. Aineisto saatiin Lukelta luovutussopimuksen kautta projektin käyttöön. Projektini yhteydessä VMI:n kasvillisuusaineistoa hyödynnettiin myös European Environmental Agencyn (EEA) EUNIS-habitaattiluokittelun uudistuksessa.

VMI-aineistot kattavat kokonaisuudessaan hyvin laajasti metsikkö-, puusto- ja ympäristömuuttujia. Keskityn tässä kirjoituksessani tutkimustaustani vuoksi pääasiallisesti VMI:n yhteydessä kerättyyn kasvillisuusaineistoon ja sen merkitykseen kansainvälisessä kontekstissa.

Suomen VMI sisältää metsikkö- ja puustotietojen lisäksi systemaattisella otannalla tuotettuja kasvillisuustietoja

Suomessa VMI:n yhteydessä kerätty kasvillisuusaineisto on laadukasta. Inventoinneissa on ollut mukana hyvin koulutettuja biologeja, mikä on mahdollistanut myös jäkälien ja sammalien määrittämisen pääasiallisesti lajitasolle. Esimerkiksi Ruotsissa Sveriges lantbruksuniversitetin (SLU) toteuttamassa inventoinnissa lajinmääritystaso on paljon karkeampi ja soveltuu siitä syystä huonommin kasvillisuustutkimuksiin.

Suomen VMI:n yhteydessä kerätty kasvillisuusaineisto on siis erityinen eurooppalaisten kasvillisuusaineistojen joukossa. Aineisto on kerätty systemaattisella otannalla koko Suomen alueelta, ja kasvillisuus on inventoitu yksityiskohtaisesti. Harva yksittäinen aineisto on niin monipuolinen kuin Suomen VMI, koska toteuttamassa ovat olleet sekä metsätieteilijät että biologit. On Suomen valtti panostaa laadukkaaseen otantaan.

Länsi-, Keski- ja Etelä-Euroopassa on tehty valtavasti korkealaatuista kasvillisuustutkimusta, ja alue on otostettu hyvin kattavasti (European Vegetation Archivesta, joka on avoin kasvillisuusruututietokanta, on tällä hetkellä saatavilla 1,7 miljoonaa kasvillisuusruutua, joista suurin osa edellä mainituilta alueilta), mutta yksittäiset aineistot ovat useimmiten paikallisia ja toteutettu valikoivalla otannalla. Niiden yhteydessä puolestaan metsikkö- ja puustomuuttujia on mitattu suppeasti, koska inventoinnit ovat pääasiassa biologien toteuttamia.

Euroopassa kasvillisuuden kartoitus metsäinventointien yhteydessä on harvinaista, sillä inventoinnit ovat useimmiten ainoastaan metsänhoitajien tekemiä.

Ilmastonmuutos etenee – Säännöllisesti toistettu kasvillisuusinventointi toimii muutoksien hälytyskelloina

Kasvillisuus on jatkuvassa muutoksessa ilmaston, sukkession, maankäytön, vaihtuvien metsänhoitomenetelmien sekä bioottisten tekijöiden (esimerkiksi kasvinsyöjät, patogeenit ja tulokaslajit) seurauksena. Erityisesti nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen johdosta kasvillisuusinventoinnin toistamisesta on tullut entistä merkityksellisempää. Käytännössä se mahdollistaisi muun muassa lajien sekä kasvillisuustyyppien levinneisyyden ja alueellisten runsaussuhteiden sekä itse kasvillisuusvyöhykkeiden liikkeen tutkimisen.

Suomessa edellinen kasvillisuusinventointi tehtiin 25 vuotta sitten. Suunnitelmissa on uusi inventointi (Operaatio Mustikka) toteutettavaksi vuosina 2021−2022. Kasvillisuusinventoinnin toistaminen lisäisi aineiston soveltamismahdollisuuksia ja vastaisi ajankohtaisiin kysymyksiin kasvillisuusmuutoksen nopeudesta.

Omalla kohdallani metsäinventoinnin yhteydessä kerätty kasvillisuusinventointi mahdollistaisi kehitteillä olevien, kansainvälisten kasvillisuustyyppien levinneisyyskarttojen päivittämisen. Sama pätee EEA:n EUNIS-habitaattiluokitukseen. Kummassakin tutkimuksessa käytössä ollut aineisto on 1980-luvulta.

Kerättyjä aineistoja kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin

Yleisesti ottaen eri maiden VMI-aineistoja käytetään kansainvälisissä projekteissa, jotka keskittyvät lähinnä puusto- ja metsikkötason muuttujiin. Kansainvälinen tutkimusverkosto Global Forest Biodiversity Initiative (GFBI) on hyödyntänyt tutkimuksissaan eri maiden aineistoja, ja tutkinut esimerkiksi puulajidiversiteetin yhteyttä metsän tuottavuuteen. GFBI:n tutkimuksia on julkaistu kansainvälisissä huippusarjoissa kuten Nature- ja Science-julkaisusarjoissa (esim. Liang ym. 2016).

VMI-aineistoja, erityisesti Suomen lajisto-otannaltaan laadukasta kasvillisuusaineistoa, voisi käyttää vielä huomattavasti laajemminkin. Kenttäkerroksen lajistoaineistoa voi hyödyntää sellaisenaan kasvillisuustutkimuksissa, joissa koko kasviyhteisöä tarkastellaan kokonaisuutena, sekä yksittäisten lajien levinneisyyden tai ekologian tutkimisessa. Lisäksi aineisto soveltuisi tällä hetkellä kovassa nosteessa olevaan funktionaalisen kasviekologian tutkimukseen, joka tarkastelee kasvillisuutta lajien sijaan kasviominaisuuksien näkökulmasta.

Tähän asti toteutetut Suomen VMI:t ovat kattaneet hyvin laajan kokoelman ympäristömuuttujia ja metsikkömuuttujia, joka mahdollistaa lukemattomia soveltavia analyyseja myös metsätieteen ulkopuolelta, esimerkiksi tutkimuksen maaperän tai vesitalouden ja lajiston tai vaikka kasvillisuustyypin yhteydestä.

Tutkimusprojekteja, joita tutkimusryhmämme tai muu eurooppalainen tutkimusryhmä European Vegetation Surveyn tutkimusverkostosta projekteista Suomen VMI-aineistoa voisi erinomaisesti hyödyntää, on esimerkiksi tulokaslajien levinneisyyden arviointi kasvillisuustyypeittäin Euroopan mittakaavassa, eurooppalaisten metsien lajirikkauden tutkimus ekologisten ja evolutiivisten tekijöiden näkökulmasta sekä betadiversiteetin eli lajistollisen muutoksen mallinnus Euroopan kasvillisuusyhteisöissä korkeus- ja leveyspiireittäin. Tässä oli vasta esimakua.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *