Blogiartikkelit Sirpa Kurppa Ilmasto, Maatalous, Metsä, Ruoka, Talous, Yleinen, Ympäristö

Biotaloudesta toivotaan suomalaisen elinkeinoelämän veturia jo aivan lähivuosina. Siihen on olemassa hyvät perusteet, jos hallitusohjelman Bio-Clean-Digi-suora saadaan tehokkaasti toimimaan. Mutta mistä löydettäisiin alkuun se A?

Käytetäänpä sen löytämiseen vaikka monille tuttua NABC-hissipuhetta (need, approach, benefit, competition). Tarve (need) ei liene kenellekään epäselvä vaikka eri tahoille se näyttäytyy hieman erilaisena; Suomessa tarvitaan kestävää kilpailukykyä, työpaikkoja, hyvinvointia, vientiä, rahoitusta, innovaatioita ja uuden oppimista – eli kaikkea sitä mitä kansallisessa biotalousstrategiassa on esille otettu. Seuraava A hissipuheessa on approach, jonka suomenkielinen käännös on lähestymistapa, mutta A:lla alkavana myös asenne, asennoituminen. Väittäisin, että nyt tarvitaan juuri tätä A:ta; asennemuutosta ja oikeanlaista vahvaa asennoitumista!

Suomen ja pohjoismaiden lähtökohdat eurooppalaisessa biotaloudessa ovat hyvät. Meiltä löytyy se vihreä infrastruktuuri, joka tarjoaa nimenomaan kestävän biotalouden rakentamiselle hyvät mahdollisuudet. Kestävyyteen kuuluu, että kaikkia luonnon palveluja hyödynnetään tasapuolisesti. Luonto tuottaa materiaalien ja ruoan lisäksi erilaisia hyvinvointipalveluita, se ylläpitää vihreän ympäristön sisäistä tasapainoa ja palautuvuutta.

EU:n alueellinen lähestymistapa biotalouteen

EU:ssa biotaloutta halutaan tarkastella paikallisten resurssien varaan rakentuvana toiminnallisena kokonaisuutena. Meidän ei ole syytä kilpailla keskenämme samoilla pelimerkeillä, kun lähtökohdat ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Alueellisen näkökulman painottamisesta hyvä osoitus on Euroopan biotalouspaneelin tänä syksynä julkaisema tulevaisuusraportti: Where next for the European bioeconomy?

Alueiden erilaisuus voi näyttäytyä monin eri tavoin. Se voi olla infrastruktuuria, osaamista, yhteistyöfoorumeja ja toimintamuotoja, alueellisia investointeja, rahoitusratkaisuja, lainsäädännön sovelluksia, ylisektorista politiikkatukea ja alueellista näkyvyyttä, siis näkyvää omien voimavarojen esiintuontia Euroopan piirissä ja sen ulkopuolella. Hengästyttävän pitkästä listasta jokainen löytää lähestymistavan, johon suuntautumisessa voi hyödyntää omat vahvuutensa.  Alueellisuuden mittasuhteita ei raportissa määritellä, vaan ne jätetään toimijoiden itsensä harkittavaksi. Eurooppalaisesta näkökulmasta Suomi on kuitenkin sen verran iso maa, että se koostuu useammasta alueesta.

Edellä kuvatussa raportissa nostetaan esiin ajatus, että biotaloudessa otettaisiin käyttöön alueellinen kestävyysmerkintä (Sustainable Biomass Regions) ja sen sertifiointi yksittäisten biotaloustuotteiden kestävyysmerkinnän sijaan. Uudenlainen merkintä toisi alueellisen kokonaisuuden kestävyyden lisäarvona markkinoille. Konkreettisena esimerkkinä: ”Tämä tuote tulee alueelta, joka on sitoutunut saavuttamaan alueellisen hiilineutraaliuden ja 80 prosenttia ravinteiden kierrätystason seuraavan 5 vuoden tavoiteajassa”. Tällaisen tuotteen hankittuaan ostaja voi varmistua siitä, että pystyy hankintatoimessaan saavuttamaan vastaavan ympäristökuormitusparannuksen.

Alueellisen kestävyyden merkitys monimutkaistuu, kun biotalous linkitetään kiertotalouteen, siis jätteettömään hiilineutraaliin kierrätysjärjestelmävaatimukseen. Alueellinen biotalouden kestävyys on eniten riippuvainen siitä, missä hyödynnettävät raaka-aineet kasvavat tai syntyvät tai missä määrin vihreitä arvoja korostava teknologia on käytettävissä. Raaka-ainetuotanto tapahtuu aina luonnon rajapinnassa, ja sen takia sen ympäristövaikutukset ovat tuotantoketjussa kaikkein suurimmat. Kierrätysjärjestelmä viime kädessä tarkoittaa sitä, että mitä luonnosta on otettu, se sinne haitattomana palautetaan. Teknologisesti ja yhteiskunnallisesti taitava vuorovaikutus luonnon kanssa on välttämätön kehän molemmissa päissä.

Cascading tarkoittaa materiaalien arvohierarkiaa

Biotalouden tuotteista suurin arvo markkinoilla on pitkälle jalostetuilla erikoistuotteilla, kuten kosmetiikalla, lääkeaineilla ja kemianteollisuuden erikoistuotteilla. Kun biomateriaaleista uhkaa tulla pulaa, joudutaan neuvottelemaan, miten erilaisia tuotteita ja palveluja priorisoidaan EU:n politiikkaohjauksessa ja lainsäädännössä. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti eri tuotteistamistasoilla olevien biotuotteiden ja palvelujen arvostukseen ja hinnan muodostukseen.

Edellä kuvattua materiaalihierarkiaa (cascading) voidaan havainnollistaa kolmiolla, jossa jalostusarvo lisääntyy ylös kärkeä kohden. Esim. metsätaloudessa pohjatasolla on kaikkein lyhyin jalostusketju, eli puun polttaminen sellaisenaan. Siitä ylöspäin ovat asteittain jalostetummat puun käyttömuodot ja kärjessä puuaineksesta tuotettavat lääkkeet, erikoiskemikaalit jne.. Tämän hyödyntämisnäkökulman ohella kolmiota voidaan käyttää myös kestävyysnäkökulmien kuvaamiseen. Kolmiossa kuvatun kokonaisuuden ekologinen kestävyys korostuu kolmion kannassa, lähellä raaka-ainetuotantoa. Sosiaalinen kestävyys muotoutuu pääsääntöisesti tuotteistamistasojen eri vaiheissa, ja taloudellinen kestävyys kulminoituu kärjessä.

Tämän hierarkian tasapainoinen hallinta olisi nyt erittäin tärkeää. Suomen tulisi pystyä varmistamaan resurssiemme kestävä hyödyntäminen ja samalla myös pääsy eurooppalaisille ja globaaleille biotuotemarkkinoille korkean jalostusarvon tuotteilla. Tämä edellyttää, että tuotteistamistasojen väliset omistus-, sopimus- ja muut voimasuhteet hoidetaan taitavasti, olipa kyseessä kansallinen tai Suomen sisäinen alueellinen taso. Suomi ei saa ajautua Euroopassa syrjäiseksi biomassojen tuottajaksi, jonka lisäarvotuotteet ja niiden mukana markkinahyödyt ajautuvat muualle ja muille. Myöskään mikään Suomen sisällä oleva alue ei saa joutua syrjäytyneeseen asemaan. Se ei ole kenenkään etu, koska ekologinen kestävyys rapautuu välittömästi päätösvallan siirtyessä liian etäälle. Lisäarvotuoteketjujen rakentaminen edellyttää nyt vahvaa Asennetta ja moniulotteista uskoa ja luottamusta yhteiseen hyvään.

Blogi on julkaistu Biotalous.fi -sivustolla

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *