Blogiartikkelit Jyrki Niemi Maaseutu, Maatalous, Talous

Euroopan komissio on tuonut nyt julkiseen käsittelyyn tulevan ohjelmakauden 2021–2027 maatalousstrategiansa kaikki keskeiset osatekijät: budjettiehdotuksen, joka julkaistiin 2. toukokuuta, sekä lainsäädäntöehdotukset yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksista, jotka julkistettiin virallisesti 1. kesäkuuta.

Näyttää siltä, että uusi CAP olisi nykyistä yhtenäisempi ja sisäiseltä logiikaltaan parempi – ainakin ehdotetussa muodossaan. Nähtäväksi tietenkin jää, säilyykö kokonaisuus yhtenäisenä, kun komission ehdotukseen tehdään tulevassa neuvotteluprosessissa väistämättä syntyvät kompromissit, ja kun ministerineuvosto ja EU:n parlamentti saavat päätökseen kädenvääntönsä politiikan yksityiskohdista.

Yksi kaikkein kiihkeimmin kaivattu tavoite, eli politiikan yksinkertaistaminen, näyttää jäävän saavuttamatta.

Uudessa CAP:ssa on siis tiettyjä hyviä puolia edeltäjiinsä nähden, mutta yksi kaikkein kiihkeimmin kaivattu tavoite, eli politiikan yksinkertaistaminen, näyttää jäävän saavuttamatta. Komission luomaa politiikkakokonaisuutta, joka rakentuu kolmelle perusasetukselle, yhdeksälle yleistavoitteelle, 27 kansalliselle strategiasuunnitelmalle ja tukimaksuja koskeville 26 kohdan ehdoille, voidaan tuskin luonnehtia sanalla ”yksinkertainen”.

Uusi toimintamalli käyttöön

Uuden CAP:n mullistavin innovaatio on ehdotettu uusi toimintamalli, joka ottaa aiempaa paremmin huomioon läheisyysperiaatteen ja antaa suuremman roolin jäsenvaltioille.  Samalla jäsenvaltioilta edellytetään kansallisen strategiasuunnitelman laatimista maatalouspolitiikalleen.

Komissio haluaa myös varmistaa, että kunkin maan CAP-strategiasuunnitelma on linjassa EU:n sanelemien yhdeksän yleistavoitteen kanssa.  Nämä tavoitteet on jaoteltu seuraaviin taloudellisiin, ympäristöllisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin:

– kohtuullisen tulotason varmistaminen maatalousyrittäjille, EU:n maatalouden kilpailukyvyn vahvistaminen sekä neuvotteluvoiman tasapainottaminen elintarvikeketjussa

– ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristönhoito sekä maiseman ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen

– sukupolvenvaihdosten tukeminen, maaseudun elinvoiman ylläpitäminen sekä elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden varmistaminen

Yhdenvertaisen ja reilun kilpailutilanteen varmistamiseksi komissio edellyttää ennakkohyväksyntää kansallisille strategiasuunnitelmille ja se aikoo seurata vuosittain kunkin maan toimia ja edistymistä kohti sovittuja tavoitteita. Ilman tällaista tilivelvollisuutta olisi luonnollisesti vaarana se, että jäsenvaltioiden päätösvallan vahvistuminen synnyttäisi kilpajuoksun, jossa jotkut valtioista yrittäisivät päihittää toiset valtiot esimerkiksi tuotantotukien avulla.

Jäsenmaiden onkin vuosittain annettava komissiolle raportti, josta ilmenee edistyminen asetettuja tavoitteita kohti. EU:n budjetista puolestaan varataan kauden lopuksi tulospalkkioita maille, jotka ovat onnistuneet tavoitteissaan hyvin. Myös sakkoja suunnitellaan siltä varalta, että kansallisten strategiasuunnitelmien tavoitteisiin ei päästä.

Laaja-alaisten strategisten ohjelmien luonti kullekin jäsenmaalle saa koko CAP:n muistuttamaan enemmän nykyistä maaseudun kehittämispolitiikkaa hajautettuine rakenteineen.

Tällaisten erillisten laaja-alaisten strategisten ohjelmien luonti kullekin jäsenmaalle saa koko CAP:n muistuttamaan enemmän nykyistä maaseudun kehittämispolitiikkaa hajautettuine rakenteineen. Tämä tuo toki mukanaan etuja, mutta ei palvele politiikan yksinkertaistamisen tavoitetta.

Suorien tukien määrälle tilakohtainen katto

Osana vuosien 2021–2027 uutta maatalouspolitiikkaa, komissio ehdottaa myös suorien tukien enimmäismäärän asettamista 100 000 euroon tilaa kohti. Tämäntyyppisen tilakohtaisen enimmäistukimäärän vaikutukset jäisivät todellisuudessa vähäisiksi.  Komissiolla ei ole minkäänlaisia välineitä estää tiloja jakautumasta kahteen tai useampaan osaan ja jatkamasta toimintaansa entiseen malliin ja välttäen näin tukikaton. Lisäksi on edelleen hieman epäselvää, missä määrin enimmäistukisumman laskentaan kaavailtu työntekijäkulujen vähennysoikeus vesittää koko ehdotuksen vaikuttavuuden. Voidaankin todeta, että ehdotettu tilakohtainen 100 000 euron enimmäistukimäärä ei mullistaisi Euroopan maatalouden rakenteita.

Tässä yhteydessä on syytä myös kysyä, onko suorien tukien kohdentaminen pienille ja keskikokoisille tiloille maatalouspolitiikan mielekäs tavoite. Eli voiko pientilojen tukemisen korostaminen olla itseisarvo vain siksi, että ne ovat pieniä? Tukien tavoitteenahan pitäisi olla maanviljelijöiden auttaminen siirtymisessä kestävämpiin tuotantomenetelmiin ja julkishyödykkeiden tuottamiseen tilan koosta riippumatta.

Uudistuksen aikataulu viivästynee

Mitä tulee komission käynnistämän kunnianhimoisen lainsäädäntöprosessin aikatauluun, niin EU:n toimielimet tuskin pääsevät CAP:n kaikista yksityiskohdista yhteisymmärrykseen vuoden 2018 aikana. Suuri osa vuodesta 2019 on puolestaan tehotonta lainsäädäntötyön kannalta, koska Euroopan parlamentti alkaa heti kevään alussa valmistautua vaaleihin ja puheenjohtaja Junckerin oma virkakausi komissiossa päättyy saman vuoden syksyllä.

Todennäköisyys CAP-kokonaisuuden hyväksymiselle ennen vuoden 2020 alkua onkin häviävän pieni.

Kun otetaan huomioon, että CAP:n käsittelyprosessin ja vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen käsittelyprosessin välillä on keskinäisiä riippuvuuksia, todennäköisyys CAP-kokonaisuuden hyväksymiselle ennen vuoden 2020 alkua onkin häviävän pieni.

On siis erittäin todennäköistä, että vuonna 2021 nähdään uusinta vuoden 2014 tilanteesta. Nykyistä maatalouspolitiikkaa jatketaan vielä ainakin vuoden 2021 ajan, ja uusi politiikka otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *