Ennakkoluuloja puurakentamisesta? Odotukset urbaanille elämäntavalle ja hyvämaineiselle asuinalueelle yhteydessä kuluttajien epäluuloihin

Puukerrostalorakentamiseen kohdistuu lukuisia poliittisia tavoitteita, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, rakennussektorin toimintatapojen kehittämiseen sekä urbaanin asumishyvinvoinnin parantamiseen.

Kuluttajien puukerrostaloasumisen toiveita on paljolti tarkasteltu materiaalien näkökulmasta. Asumista koskevissa tutkimuksissa sijainnin on kuitenkin usein todettu olevan merkittävin kodinvalintaan vaikuttava tekijä. Lisäksi tarkasteluissa on pääosin keskitytty ennakkoluulojen sijaan puuhun kohdistuvia positiivisiin mielikuviin. Erityisesti kehittymässä olevilla markkinoilla ennakkoluulojen tunteminen on kuitenkin avainasemassa, jotta niiden aiheuttamia ongelmia voidaan ratkaista.

Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa koskevassa tutkimuksessamme tarkasteltiin, kuinka kuluttajien erilaiset asumiseen liittyvät odotukset selittävät puun rakennuskäyttöön kohdistuvia ennakkoluuloja. Odotusten määrittely perustui asunnon arvo-odotusten osa-alueita kuvaavaan teoreettiseen mittaristoon. Aineistoon kuului noin 2200 vastaajaa, ja tulokset analysointiin kvantitatiivisin menetelmin. Pohjoismaisena yhteistyönä tehty tutkimusartikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa Silva Fennica -tiedesarjassa: https://doi.org/10.14214/sf.10503.

Tulostemme mukaan sekä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa että Tanskassa urbaania elämäntapaa ja hyvämaineisella alueella asumista arvostavat suhtautuvat epäluuloisimmin puun käyttöön rakentamisessa. Luonnonläheisten ympäristöjen ja estetiikan arvostaminen asumisessa vastaavasti vähentävät puunrakentamiseen liittyviä epäluuloja.

Tulosten uutuusarvo (kts. Kuva 1) liittyy erityisesti epäluuloihin, koska niitä koskeva tutkimustieto on toistaiseksi vähäistä. Ja koska puukerrostalorakentaminen on nähty ratkaisuna vastata erityisesti urbanisaation haasteisiin, on ymmärrys urbaania elämäntapaa arvostavien kuluttajien asenteista erityisen olennaista.

Tuloksemme osoittavat, että puukerrostaloasuntojen houkuttelevuuden lisääminen erityisesti urbaanien kuluttajien keskuudessa edellyttää monipuolista ymmärrystä erilaisista asumistarpeista. Erilaisten kotien tarjontaa tulee kehittää niin kaupunkien keskustoissa kuin niiden ulkopuolellakin. Asumisen valinnoissa materiaalit ovat vain yksi osa erilaisista elämäntilanteista, -tavoista ja -arvoista muodostuvassa kokonaisuudessa, jossa myös asunnon omistusmuodolla on merkitystä.

Toistaiseksi suomalainen puukerrostalotuotanto on keskittynyt vuokra-asuntomarkkinoille, ja kerrostalo-omistusasumista suosiville kuluttajille on nykymarkkinoilla puukerrostaloasuntoja tarjolla hyvin niukasti. Kerrostaloasuminen ei ole vain väliaikainen vaihtoehto omakotitaloasumiselle, vaan erityisesti urbaania elämäntapaa haluaville ensisijainen asumismuoto.

Puukerrostalorakentamisen tulevaisuuteen vaikuttavat monet asumisen markkinoihin liittyvät tekijät: Esimerkiksi hyvillä sijainneilla olevien tonttien saatavuus, monipuolisesti kuluttajatarpeita vastaavien puukerrostaloasuntojen tarjonta ja erilaisia puukerrostaloasuntoja arvostavien kuluttajien aikaansaama kysyntä.

Tietoa tarvitaan yhä lisää sitä, kuinka asumisodotukset ja arvostukset vaikuttavat puurakentamista koskeviin asenteisiin. Erityisesti epäluulojen taustalla olevien seikkojen syvällinen tunnistaminen mahdollistaa täsmällisen tiedon tuottamisen piilevistä esteistä, jotka vaikuttavat vastuullisen ja kestävän puurakentamisen tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Blogin kirjoittajat: Katja Lähtinen Luke (katja.lahtinen@luke.fi), Liina Häyrinen Luke (liina.hayrinen@luke.fi) ja Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto/ Kestävyystieteen instituutti (HELSUS) (anne.toppinen@helsinki.fi)