Blogiartikkelit Tiina Kauppinen Ruoka

Lokakuun puolivälistä lähtien neljässä helsinkiläismarketissa on myynnissä eläinten hyvinvointimerkillä varustettua maitoa ja jauhelihaa kahden viikon ajan.

Eläinten hyvinvointimerkintää kehittävä Luken ja Pellervon taloustutkimuksen yhteishanke (Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä) on edennyt viimeiseen vaiheeseensa, hyvinvointimerkittyjen tuotteiden kokeilupilottiin vähittäiskaupoissa. Pilottijaksolla kerätään tietoa hyvinvointimerkittyjen tuotteiden vastaanotosta ja menekistä sekä siitä, miten kuluttajat suhtautuvat ajatukseen merkinnästä ja siitä viestivään Parempieläimille.fi -pakkausmerkkiin. Kyselyyn voi vastata kuka tahansa kuluttaja.

Eläinten hyvinvointimerkintähanke on saavuttanut tuotekokeiluvaiheen.Parempi eläimille -merkkiä pilotoidaan kokeilutuotteissa neljässä kaupassa 15. – 29.10.

Hyvinvointimerkinnän suunnittelun lähtökohtana oli, että merkinnän on aidosti edistettävä eläinten hyvinvointia.

Kotimarkkinoille tarkoitettu merkki ei kata kaikkea kotimaista tuotantoa, vaan sen voivat saada tilat, joilla eläinten hyvinvointiin on tehty selkeästi lain vähimmäistason ylittäviä panostuksia. Merkin tarkoituksena on myös tuoda markkinoille valinnanvaraa ja auttaa kuluttajia valitsemaan eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioivia tuotteita ostoskoriinsa. Tärkeä lähtökohta oli myös, että merkin on oltava taloudellisesti kannattava, ja hyvinvointimerkittyjä tuotteita tuottavien kotieläintilallisten on saatava hyvinvointipanostuksilleen kohtuullinen korvaus.

Tuottajien, kaupan ­ja muiden sidosryhmien näkemyksiä merkistä selvitettiin hankkeessa järjestetyissä työpajoissa. Kuluttajien näkemyksiä kartoitettiin laajalla kyselytutkimuksella. Kyselyssä kävi ilmi, että kuluttajat arvostavat eläinten hyvinvoinnissa perusasioita: eläimelle sopivaa ruokintaa ja juottoa, ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, eläimen hyvää kohtelua ja käsittelyä sekä liikkumisen vapautta. 75 % kuluttajista koki ajatuksen hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisesta myönteiseksi, ja 65 % arvioi, että ostaisi hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten hyvinvointiin.

Työpajojen ja kyselyn sekä eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden perusteellisen kartoituksen pohjalta merkkiin valittiin kriteereitä, joiden täyttymisen katsotaan aidosti parantavan eläinten hyvinvointia. Esimerkiksi maidon- ja naudanlihantuotannossa tällaisia kriteerejä ovat eläinten säännöllinen, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, kytkemättä kasvattaminen, pehmeä makuualusta, lehmien laidunnusmahdollisuus ja vasikoiden kivunhoito nupoutuksen yhteydessä. Kaikkiaan maidon- ja lihantuotantoon käytettävien nautojen hyvinvointikriteeristö koostuu lukuisista yksityiskohtaisista muuttujista, jotka liittyvät muun muassa eläinten pito-olosuhteisiin, terveyteen, käyttäytymiseen ja eläimille tehtäviin toimenpiteisiin. Suuri osa muuttujista sisältyy nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan.

Siitä, mitä eläinten hyvinvointi tarkoittaa, on olemassa erilaisia käsityksiä ja määritelmiä. Merkintäjärjestelmässä lähdetään eläinten hyvinvoinnin yleisimmästä, tieteellistä konsensusta nauttivasta määritelmästä eli siitä, että hyvinvointi on eläimen oma kokemus senhetkisestä fyysisestä ja psyykkisestä olotilastaan. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointiin käsitteenä sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Terveys on hyvinvoinnin tärkeä osatekijä, mutta se ei yksin kerro riittävästi eläimen hyvinvoinnista. Myöskään tuotantoeläimen tuotos ei yksin todista eläimen voivan hyvin, sillä jalostettu eläin pystyy lyhytaikaisesti tuottamaan tehokkaasti oman hyvinvointinsa kustannuksella. Eläinsuojelusäädökset asettavat eläintenpidolle vähimmäisvaatimukset, mutta nekään eivät ole yksi yhteen eläinten hyvinvoinnin kanssa. Eläin, siinä missä ihminenkin, osaa nauttia myös positiivisista kokemuksista ja tunnetiloista, kuten vapaan laitumella liikkumisen tuottamasta ilosta tai karsinatoverin seurasta. Niiden tarjoaminen eläimille auttaa lisäämään eläinten hyvinvointia.

Nyt toteutettavan tuotepilotoinnin jälkeen merkkikonsepti hiotaan saadun palautteen pohjalta valmiiksi ohjeistoksi, jota toimiala voi hyödyntää eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Merkinnän varsinainen käyttöönotto ja hallinnointi tulevat ajankohtaisiksi, kun kauppa, teollisuus ja kotieläintuottajat haluavat ottaa merkin käyttöön. Pilottivaiheessa testattavien maidon ja naudanlihan lisäksi merkin kriteerit on suunniteltu myös sianlihalle, lampaalle ja siipikarjalle.

Hankkeen toteuttajina toimivat Luke ja PTT. Hanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, HKScan, A-Tuottajat, Valio, Juustoportti, Arla, Lidl Suomi, SEY Suomen Eläinsuojelu sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK.

 

Kommentoi

  1. Hyvinvointimerkinnän tulisi sisältää koko tuotantoeläimen elämänkaari, myös humaanisti hoidettu kuljetus ja teurastus.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *