Blogiartikkelit Ulla Ovaska Maatalous, Yleinen

Blogin kirjoittajat: Ulla Ovaska, Anja Yli-Viikari ja Taina Lilja

Pelso on Suomen viimeinen maatalousvankila, jonka toiminta uhkaa loppua vuonna 2021. Samalla voidaan menettää maailman ainoa pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän elävä geenipankki. Vankilassa on myös alkuperäisrotuisia lampaita. Syyksi karjasta luopumiselle on esitetty, ettei maatalous sovi nykyaikaiseen vankilatoimintaan, sillä se ei integroi vankeja yhteiskuntaan.

Maailmalla kokemukset vankiloiden maataloustoiminnasta kertovat muuta. Kasvien ja eläinten parissa vangeilla on mahdollisuus rauhoittumiseen ja kuormittavista asioista palautumiseen. Eläinavusteinen toiminta, tässä tapauksessa karjanhoito, on ollut suosittua vankien keskuudessa. Sen kautta ihmisillä on mahdollisuus vankeusaikana työelämän rutiinien ylläpitämiseen.

Eläinavusteisuuden kuntouttavista vaikutuksista on jatkuvasti saatu enemmän näyttöä. Erityisesti eläinten läsnäoloa kannattaa harkita silloin, kun ihmisten sosiaalisissa taidoissa on tuen tarvetta.

Green caren käytännöt vaihtelevat eri maissa, mutta perusajatus on joka puolella sama: terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, koulutus, työllisyys, kuntoutus ja osallistaminen.

Mikä green care?

Green caren käytännöt vaihtelevat eri maissa, mutta perusajatus on joka puolella sama: terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, koulutus, työllisyys, kuntoutus ja osallistaminen eri syistä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Green care -toiminnassa on mukana terveysongelmista kärsiviä ja ikääntyneitä ihmisiä, mutta myös muun muassa pakolaisia, päihdeongelmaisia tai nykyisiä ja entisiä vankeinhoidon asiakkaita.

Hyvä esimerkki on Italian Toscana, jossa vankilassa tuotetut viinit ovat saaneet arvostusta ja löytäneet tiensä paikalliseen ruokakulttuuriin. Tämä olisi mahdollista myös Suomessa. Meillä lapinlehmän tuotteita on alettu brändätä muutamia vuosia sitten ja green care -toiminta on puolestaan vakiinnuttanut jalansijaa Suomessa.

Hallinnon rajamailla

Perusongelmaksi Pelson lapinlehmien ja lampaiden ylläpidossa on jo kauan tunnistettu, ettei geenipankkien ylläpitäminen ole oikeusministeriön asia, vaan sen järjestelyistä vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Olisi hyvä saada eri hallinnonalat kiinnittämään kustannusten lisäksi huomiota kokonaisuuteen kuten eläinten tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin yli hallintorajojen.

Paikallinen hyöty

Pohjoisiin oloihin soveltuvan kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä olisi syytä kuunnella myös paikallisten työntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä.

Eläinavusteisen toiminnan lopettamisen ohella voitaisiin katsoa myös toiminnan kehittämiseen liittyviä vaihtoehtoja. Olisiko arvokkaan ja ainutlaatuisen lapinlehmän maidosta ja tuotteista mahdollista kehittää eri toimijoiden yhteistyönä esimerkiksi alueen matkailua tukevia voimavaroja kuten Toscanassa on jo tehty?

Blogikirjoitukset ovat kirjoittajien omia pohdintoja, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen (Luke) virallista kantaa.

Aiheesta muualla

  • Kun suomalainen etääntyy luonnosta, tulee hänen palauttamisestaan sen pariin bisnes – Yrittäjä: ”Koko ajan puhutaan enemmän luonnon hyvinvointivaikutuksista”. YLE:n uutinen
  • Rikosseuraamuslaitos haluaa eroon lampaita ja lehmiä hoitavista vangeista: ”On riskitilanne, että vankila huolehtii kansallisesta perimästä”. YLE:n uutinen

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *