Blogiartikkelit Liisa Pesonen Maatalous, Ruoka

Tiedon entistä ketterämpi liikkuminen mahdollistaa tarkempaa, usein ennakoivaa tilannetietoa tuotannon ja liiketoiminnan päätöksentekoon. Se mahdollistaa myös tietojärjestelmien keskinäistä liitettävyyttä yhteistyökumppanien ruokaketjujen ja hallinnon kanssa.

Arki helpottuu muun muassa työkoneiden automaation, avusteisen omavalvonnan ja raportoinnin sekä luotettavan sopimisen myötä.

Näköpiirissä on kehityksen murros.

Näköpiirissä on kehityksen murros, sillä muun muassa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia nostaa maatalouden yhdeksi viidestä teollisuudenalasta, jota voidaan digitalisaation avulla voimakkaasti edistää. Visiossa puhutaan älykkäästä viljelystä, jossa maatilayrittäjä datoineen asetetaan kehittämisen keskiöön.

Tulevaisuuden älykkään tuotannon myötä alkutuottajan rooli voi ruokajärjestelmissä perustua nykyistä pidemmälle vietyyn sopimustuotantoon. Tuolloin alkutuottaja olisi hyvin integroidun ruokaketjun lenkki, jonka tuotantoautomaatiolle ohjeet ja ajoitus syötetään ruoan jalostusportaasta. Näin varmennetaan halutun raaka-aineen oikea-aikainen saatavuus ruokaketjulle.

Tälle näkymälle vastakkaisesti alkutuottajan roolina voi olla  nykyistä itsenäisempi toimija. Hän optimoi pienestä yrityskoostaan huolimatta tuotantonsa itse, kilpailuttaa panokset ja myy tuotantonsa arvokkaimmat erät hyvään hintaan. Tässä häntä tukee vertaisverkoston kanssa jaettu data ja siitä muodostettu tilanne- ja tuotetietoisuus sekä organisoitunut keskinäinen yhteistoiminta.

Sekä ruokajärjestelmien toimimisen että alkutuotantoyrityksen riskinhallinnan ja kannattavuuden maksimoinnin kannalta molemmat roolit tarvitaan tulevaisuudessa. Jälkimmäinen rooli tarkoittaa vääjäämättä suurempaa muutosta nykyisiin toimintamalleihin. Siinä digitalisaatio todennäköisesti edistää eniten pienen alkutuotantoyrityksen asemaa ruokajärjestelmissä.

Ajatusmallien toteutumisen haasteena ovat hajautettu tuotanto ja alan hajautetut tekniset järjestelmät sekä niiden puutteellinen yhteensopivuus. Maailmanlaajuiset avoimet standardit, kuten ISOBUS ja AgGateway, ja niihin perustuva sovellusten ja palvelujen integraatio ovat avainasemassa mielekkäiden digitaalisten järjestelmien luomisessa.

Lisäksi yritysten omadata, sen hallinnan ja käytön periaatteista sopiminen ovat oleellisia digitalisaation hyötyjen realisoimiseksi. Standardisointi ja pelisääntöjen luominen etenevät alalla hitaasti, mutta peruuttamattomasti.

Jotta alkutuotantomme digitalisoituisi toivotulla tavalla, nyt on oltava hereillä ja vaikutettava kehitykseen aktiivisesti niin EU:ssa kuin laajemminkin.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.5.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös