Blogiartikkelit Henrik Heräjärvi Metsä

Cleantech tarkoittaa ympäristöä säästäviä prosessi-, teknologia- ja palveluratkaisuja megahaasteisiin kuten saastumiseen, ilmastonmuutokseen ja resurssien riittävyyteen. Megahaasteiden ratkaisuille on muodostunut megaluokan kysyntä. Suomessa metsäsektorin linjaus on ollut brändäytyä biotaloustoimijaksi, eikä cleantech esiinny metsäteollisuuden strategiateksteissä kuin sivulauseissa. Olisiko tässä paikka uudelleenajattelulle?

Biotalouden ja cleantechin yhtymäkohdat ovat kiinteitä. Tutkimustulokset (Marttila & Heräjärvi 2015) osoittavat, ettei cleantechiä eikä sen tarjoamia viennin kasvun, tki-rahoituksen ja brändäyksen mahdollisuuksia tunneta metsä- ja puualalla. Tutkimuksessa tunnistettiin puualalta kaksi selvästi potentiaalista segmenttiä cleantech-yhteistyölle: puurakentamisen arvoketjut sekä puutuoteteollisuuden tuotantoteknologiat ja niihin liittyvä prosessiosaaminen.

Erityisesti Kiinan mutta myös muun Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinat ovat kasvavia, ostovoimaisia ja houkuttelevia kasvualueita kestävän kehityksen ratkaisuille. Ratkaisu voi yksinkertaisimmillaan olla ympäristöjalanjälkeä pienentävä tuoteosa kuten trooppisen puun tai muovin korvaaminen lämpökäsitellyllä puulla ikkunanpuitteissa. Vastaavasti ratkaisu voi olla monimutkainen, vihreitä teknologioita ja materiaaleja yhdistävä kokonaisuus, jonka asiakas haluaa ostaa sen ympäristöjalanjäljen pienen koon vuoksi.  Tällainen olisi esimerkiksi modernia tehdasvalmistusta ja ICT-sovelluksia hyväksi käyttävä energiatehokas, terveellinen ja toiminnallisesti älykäs puinen toimistotalo, asuinalue tai kaupunki.

Kiinan markkinoita, resursseja ja tarpeita kuvaa tutkimukseen haastateltu asiantuntija näin:

”Kiina on kova: sillä on tosi hyvä teknologinen osaaminen, ja se tekee niin halvalla, että se haastoi Saksan tosta vaan. Kiinalla on tämmöinen historia, että 1990-luvun alussa ne päätti, että ne haluaa huippuyliopistot ja 1990-luvun lopussa niillä oli ne huippuyliopistot. Ne pisti siihen satoja miljardeja euroja. Sen jälkeen ne päätti 2000-luvun alussa, että ne haluaa kehittää liikenneverkkoa ja ne päätti rakentaa luotijunajärjestelmän, ja nyt niillä on maailman paras luotijunajärjestelmä. Ne pisti siihenkin satoja miljardeja euroja. Ja nyt ne on ilmoittaneet, että seuraava investointi on cleantech ja ne aikoo pistää, onko se 600 miljardia euroa, suunnilleen saman verran kuin noihin edellisiinkin, ja ne aikoo puhdistaa Pekingin ja Kiinan. Kiinalla on siis visio, että se aikoo olla siellä 2020 luokkaa maailman johtava cleantech-osaaja. Ja tällä hetkellä Kiina on ainoa toimija, joka pystyy rakentamaan tosta vaan kokonaisia ekokaupunkeja ja sitä se on tällä hetkellä tekemässä ja etsimässä partnereita. Mä yhdistäisin nämä tarinat toisiinsa ja olisin erittäin aktiivinen tällä hetkellä Kiinan suuntaan siinä, että suomalainen puutuoteteollisuus ja biotalous ja metsäklusteri yhdessä pystyisi rakentamaan todellisen puukaupungin Kiinaan, jossa kaikki on puusta tehty, ihan kaikki. Meillä olisi osaamista tehdä se, kiinalaisilla rahaa ostaa se. Kiinalaiset pitää puusta.”

Kiinassa vuonna 2015 tehty poliittinen päätös tukea vihreää rakentamista ja kasvattaa sen osuus jo vuonna 2018 puoleen koko rakentamisen määrästä avaa huikean mahdollisuuden puuhun perustuville ratkaisuille. Jättimarkkinoiden tarpeisiin vastaamista helpottaisi pohjoismainen yhteistyö – intressit ovat samat.

Höllennetään biotalouskorsettia ja valloitetaan maailma

Biotalouden kasvutavoitteet haastavat puutuotealaa. Tavoitteilta puuttuu realismi, mikäli liiketoimintoja kehitetään perinteisen segmenttipohjaisen ajattelun rajoissa. On lyhytnäköistä vaikeuttaa cleantech-yhteistyötä profiloitumalla tiukkapipoisesti biotalous-brändin alle. Joissain tuoteryhmissä ja joillain markkina-alueilla cleantech voi olla menestyksen avain biotalousbrändin asemesta, toisaalla päinvastoin.

Puualan kannalta merkittävin cleantech-yhteistyöhön liittyvä riski on, että saavutettavissa oleviin hyötyihin ei tartuta. Nopea reagointi ja ennakkoluuloton asenne – avut, joita perinteisesti ei ole assosioitu metsä- ja puualaan – edistäisivät uusien markkinoiden valloitusta yhdessä cleantech-toimijoiden kanssa.

Biotalous- ja cleantech-konseptien taustalla humisee kestävän kehityksen megatrendi, jonka ajureita ovat uhat: väestönkasvu, luonnonvarojen ehtyminen, monimuotoisuuden vähentyminen sekä ilmastonmuutos. Liiketoiminnallisesti kyseessä on uhkien sijaan megatilauskanta, josta puutuotteiden soisi ottavan osansa.

Henrik Heräjärven blogikirjoitukset jäävät tauolle. Kirjoittaja siirtyy Itä-Suomen yliopiston palvelukseen kaksivuotiselle toimivapaalle Lukesta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös