Blogiartikkelit Antti Asikainen Ilmasto, Metsä, Ympäristö

Biotalous pyrkii korvaamaan fossiilisista raaka-aineista tehdyt tuotteet bioperäisillä. Tämä edellyttää biomassan käytön lisäämistä, mikä käytännössä merkitsee hakkuumäärien kasvattamista tulevina vuosina. Hakkuumäärien lisääminen tulee kuitenkin tehdä kestävästi, koska  metsiä ja metsien kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä ja ylläpitää näitä hiilivarastoja halutaan käyttää ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Puun kokonaiskäyttö jäi Suomessa laman jälkeen noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä alhaisemmalle tasolle kuin ennen lamaa: käyttö oli noin 70 miljoonaa kuutiometriä 2008–2015 ja vuosina 2003–2007 noin 80 miljoonaa kuutiometriä. Siten meillä on matkaa lamaa edeltäneeseen puunkäyttöön.

Metsien puumäärä kasvaa Suomessa 20–30 miljoonaa m3 vuodessa

Kotimaan hakkuumäärät ovat olleet vakaita, mutta puun tuonti on laskenut lähes 10 miljoonalla kuutiolla lamaa edeltäneistä vuosista. Siten hakkuut erityisesti Venäjällä ovat vähentyneet ja hakkuiden lisäystarve kotimaassa on paljon suurempi kuin, jos toisimme edelleen 20 miljoonaa kuutiota puuta.

Kuva: Puun kokonaiskäyttö, muuttujina metsäkeskusalue, käyttötarkoitus ja vuosi. ORANSSI=Koko maa, Raakapuu – Metsäteollisuus, SININEN=Koko maa, Raakapuu – Energiantuotanto. Lähde: SVT, Luonnonvarakeskus, Puun kokonaiskäyttö.

Metsien hiilivaraston kasvu jatkuu, vaikka puuta korjataan nykyistä enemmän

Useilla mallilaskelmilla on osoitettu, että voimakas hakkuiden lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinieluja eli metsien hiilivaraston kasvu hidastuu lähitulevaisuudessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että muun muassa metsien kasvu on lisääntynyt ja  metsien puumäärä kasvaa Suomessa 20–30 miljoonaa m3 vuodessa. Huomionarvoista on, että 2/3 tästä on hyvän metsänhoidon ansiota. Epävarmuutta kasvuennusteisiin tuovat kasvavat tuhoriskit sekä muuttuvan ilmaston metsien kasvua ja maaperän hajotustoimintaa kiihdyttävän vaikutuksen suuruus.

Jos tarkastelu rajataan vain Suomen metsiin, johtopäätöksenä on, että hakkuita ei pitäisi lisätä, mikäli tavoitellaan välittömiä päästövähennyksiä.

Jos tarkastelu rajataan vain Suomen metsiin, johtopäätöksenä on, että hakkuita ei pitäisi lisätä, mikäli tavoitellaan välittömiä päästövähennyksiä. Mikäli mukaan otetaan Euroopan ja maapallon rakennus- ja puutuoteteollisuuden raaka-ainehuolto ja siellä tehtävät materiaalivalinnat ja syntyvät puutuotteiden hiilivarastot, hakkuiden lisäys ei vaikuta niin huonolta vaihtoehdolta.

Viime vuosina sahatavaran vienti Eurooppaan, Kiinaan, Pohjois-Afrikkaan ja Japaniin on kasvanut, minkä seurauksena hakkuita on lisätty. Sahatavarassa olevasta hiilestä puolet palaa ilmakehään melko hitaasti, noin 35 vuodessa. Siksi puurakentamiseen suhtaudutaan ilmastonäkökulmasta positiivisesti.

Tukkien korjuun sivutuotteena syntyy paljon kuitupuuta ja sahauksen sivutuotteita (hake, puru, kuori) on puolet tukin tilavuudesta. Näiden sivuvirroista tehtävien tuotteiden ja energian hiilenpidätyskyky on lyhyt. Siksi kasvavaa sellunkeittoa ja puun käyttöä energiaksi monet tukijat pitävät ilmastonäkökulmasta oleellisesti huonompana vaihtoehtona kuin sahatavaran tuotantoa puurakentamiseen.

Myös Suomen ja EU:n on perusteltua käyttää mieluiten omia, jatkuvasti lisääntyviä metsävarojaan…

Suomen ja EU:n ei pidä ulkoistaa biotalouden raaka-ainehankintaa

Globaalissa mittakaavassa yhä suurempi osa havukuidusta päätyy pakkausteollisuuteen ja paperin suhteellinen osuus pienenee. Globalisaatio ja kaupungistuminen on tehnyt pakkaamisesta välttämättömyyden sekä jakeluketjujen toimivuuden että esimerkiksi ruokahävikin pienentämisen vuoksi. Ruokahävikin pienentäminen on eräs tärkeimmistä keinoista hillitä ruuantuotannon päästöjä ja metsien raivaamista pelloiksi, jotka ovat valtavia päästölähteitä.

Jos pakkausmateriaaleihin ei ole saatavissa kuitua Suomen metsistä, sitä haetaan muualta. Jos kuitua ei sittenkään saada, vaihtoehtona on käytännössä öljystä tehtävä muovi ja metallit. Muovi- ja puupohjaiset pakkaukset eivät eroa kovin paljon ilmastovaikutuksiltaan, mutta ympäristönäkökulmasta muovi on osoittautunut paljon huonommaksi vaihtoehdoksi.

Riippumatta käytetystä materiaalista turhaa pakkaamista on paljon ja pakkausjätteen määrää olisi kyettävä vähentämään.
Japanin metsävarat ovat nousseet noin kuuteen miljardiin kuutiometriin 60-luvulla aloitetun istutusohjelman seurauksena. Siellä vain viidennes oman metsäteollisuuden tarvitsemasta puusta on hankittu kotimaasta ja pääosa tuotu Venäjältä, Kanadasta, Kaakkois-Aasian maista ja Uudesta-Seelannista. Tulevaisuudessa Japani voisi hankkia tarvitsemastaan puutavarasta yli puolet omista metsistään.

Myös Suomen ja EU:n on perusteltua käyttää mieluiten omia, jatkuvasti lisääntyviä metsävarojaan rakentamiseen tai pakkaamiseen kuin tuoda raaka-aine muualta, missä metsävarat vähenevät ja metsiä hävitetään. Oleellista kuitenkin on, että kehitämme metsätalouttamme entistä kestävämmäksi ja pidämme huolta myös ympäristönäkökulmasta. Metsistä saatavaa tulovirtaa onkin investoitava takaisin metsiin niiden kasvun, ja resilienssin turvaamiseksi muuttuvissa olosuhteissa.

Kommentoi

  1. Tyypilliseen suomalaiseen metsään hiiltä sitoutuu puustoon ja pintakasvillisuuteen n. 1000 – 2000 kg/v, maahan karikkeina ja kuolleina juurina saman verran. Karikkeista, maaeläinten ja mikrobien jätteistä muodostuu maan pintakerrokseen (humus ja n 50 cm kivennäimaata) eloperäistä ainetta, jossa hiiltä on n. 100000 kg/ha. Tämä kerros on metsän suurin hiilivarasto.
    Humuskerros ei ole stabiili, vaan hyvinkin aktiivinen tuhansien lajien eloyhteisö, joka sitoo hiiltä ja aiheuttaa hiilipäästöjä. Pitkällä aikavälillä yhtä paljon. Niin on ollut siitä saakka, kun sienet tulivat maapallolle.
    Pitkäaikaisia hiilivarastoja Suomen luonnossa syntyy luonnontilaisille soille ja syvien järvien pohjasedimentteihin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *