Blogiartikkelit Anna-Kaisa Jaakkonen Maatalous, Metsä, Tilasto

Itse olen ihminen, joka elää käytännön kautta ja Hedelmistään puu tunnetaan -asenteella. Ja hyvin pitkälle ihmettelin, onko biotalous sittenkin 80-prosenttisesti sama asia kuin sellutehdas.

Biotalous versio 1: Lievestuoreen Liisan aikaan

Keskisuomalaisena, metsien keskellä, vesistöjen välissä ja rautatien varrella asuneena näin lapsesta alkaen junien vievän puuta pohjoiseen. Ja pohjoistuulella sieltä tuli rahan haju kirkolle asti.

Näin myös, kuinka likaantuneet kosket vaahtosivat ja järvien kalat eivät olleet syömäkelpoisia. Kunnan toinen taajama kärsi vielä pahemmin ympäristöongelmista, mutta lapsena en osannut asiaa sen enempää kauhistella. Lipeälampi oli jännittävä kummituskohde valtatien varrella, siinä kaikki. Ihminen tottuu myös huonoihin asioihin.

Paikallinen ympäristöliike kuitenkin heräsi ja oli yllättävän ponteva. Kun vielä säädökset tiukkenivat ja teollisuus panosti jätevesien puhdistusjärjestelmiin, vesistöjen tila parani merkittävästi.

Todennäköisesti jätevesien puhdistustekniikan pakkokehittäminen oli myös teollisuudelle eduksi. Lievestuoreen Liisan lipeälammet hoituivat myöhemmin, kun oli pakko. Nimittäin Päijänteen vesi tuli saada siihen kuntoon, että sitä voidaan juoda pääkaupunkiseudulla.

Vaikka suurinvestoinnit ovat tärkeitä, myös muun biotalouden arvo on löydetty.

Biotalous versio 2

Nyt kun käyn kotona Laukaassa, näen uuden biotalouden nousun. Jo hiljenemään päässeen rataosuuden sähköistys on loppusuoralla ja pohjoisen Keski-Suomen tieverkkoa on parannettu. Naapurin mies on tehnyt pitkää työpäivää uuden tehtaan rakennushommissa. Nämä ovat konkreettisia valonpilkahduksia alueelle ja koko Suomelle.

Vaikka suurinvestoinnit ovat tärkeitä, myös muun biotalouden arvo on löydetty. Nykyään sen tuoksahtavan kosken varrella on menestyvä maatilamatkailutila, jonka asiakkaat laskevat koskea ja kalakin kelpaa ruokapöytään.

Voiko kakun syödä ja säästää?

Saako metsää hyödyntää? Ja miten? Energiaa syntyy automaattisesti puuta jalostettaessa, mutta suurella kiinnostuksella odotan tuloksia siitä, mitä kaikkea puusta ja muista metsän antimista saakaan. Lääkkeet, kemikaalit ja muut korkealle jalostetut materiaalit?

Monia asioita on vireillä ja on vaikea veikata, mitkä innovaatiot ottavat tuulta siipiensä alle ja ponnahtavat taloudelliseksi myyntimenestykseksi. Kaikki, mikä on mahdollista, ei ole kannattavaa. Ainakaan vielä. Tässä kohdassa tarvitaan uskoa rahoittajilta myös perustutkimukseen.

Suomen metsävarat ja niiden kasvu ovat hyvin tiedossa. Samoin metsätilastointi on ollut pitkäjänteistä. Mutta päätelmien teko ja tiedon muuttaminen käytännöin teoiksi menee politiikan ja talouden suodattimien läpi. Pitkälti keskustelut ja päätökset tehdään kansainvälisillä foorumeilla.

Peruskysymykset ovatkin: Kuinka hyödynnämme ykkösluonnonvaraamme kestävästi ja kuinka saamme asian läpi myös ilmastokeskusteluissa?

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *