Blogiartikkelit Anna-Kaisa Jaakkonen Tilasto

Suuri uudistus on tehty ja elämä lukelaisena on alkanut. Yksi selkeimmistä hynttyyt yhteen -prosesseista on ollut metsä-, riista-, kala- ja maataloustilastojen yhdistäminen saman katon alle. Tosin vielä olemme kolmen katon alla, mutta ”seurusteluvaiheessa” viime vuonna pääsimme jo hyvin jyvälle siitä, mitä teemme ja kenelle. Mutta se on vasta alkua!

Vanhan liiton luonnonavaratilastot liittyivät pitkälti ruokaan ja sen riittävyyteen ja toki myös ulkomaankauppaan. Alussa tilastointi oli selvitystyyppistä toimintaa, mutta tsaarin vallan loppuvuosina ja itsenäisyytemme alussa vakiintuivat monet perustilastomme, kuten metsävarojen seurannat ja maatalouslaskennat. Ruoka ja raha yhdistivät luonnonvaratilastoja.

Maassa ja vedessä ja vähän ilmassakin

Luonnonvarakeskuksen tilastot kattavat edelleenkin kaiken, minkä maan pinnallaan kantaa ja vesi kasvattaa ja jota voi syödä tai myydä. Tilastointi ei rajoitu Suomen rajojen sisälle, sillä Luken tilastoista löytyy tietoa myös avomerikalastuksesta Atlantilla.

Biologin tai ekologin näkökulmasta kyse on hiilen ja biomassan tilastoinnista, ekonomi näkee arvoketjun ja yhteiskuntatieteilijä maaseudun muutoksen. Mutta vastaukset löytyvät niinkin arkisiin kysymyksiin kuin montako kesäkukkaa tuotetaan vuosittain, montako lypsylehmää on Kalajoella ja kuinka monella maanviljelijällä on puoliso.

Järjen käyttö sallittua

Tilastoja tehdään ja kehitetään suunnitelmallisesti. Tärkeimmät reunaehdot tulevat Euroopan tilastovirasto Eurostatilta sekä kansallisista laista ja tarpeista. Tilastoissa ei ole tapana hötkyillä: perustilastotuotanto on vakiintunutta ja jokaista uutta kysymystä pohditaan tarkkaan: kuka tarvitsee tietoa ja voisiko tiedon saada riittävällä tarkkuudella jotain muuta kautta? Suomessa on erinomaisen tilastoinnin lisäksi paljon luotettavia hallinnollisia rekistereitä, joiden tietoja voidaan hyödyntää tilastojen teossa.

Uusia näkökulmia ja välineitä

Perinteinen ruokaa pellolta ja puuta metsästä -ajattelu ei nykyään enää riitä, sillä ruoka- ja arvoketjut ja niihin liittyvä tutkimus kaipaavat uudenlaista tietoa. Pelloilla voidaan tuottaa energiaa, jäte voi olla raaka-aine, metsässä voi kasvaa lääke. Ja kuinka arvottaa maisemaa? Tietoa tarvitaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja eri tietolähteiden yhdistelytarve kasvaa koko ajan.

Luonnonvara-alan kehitys muuttuvassa maailmassa ja eri skenaariot vaativat monenlaista laskentaa ja taustatietoa sekä ympäristön että talouden kannalta. Siksi ketterä ja joustava tapa yhdistellä tilastoja ja datoja sekä yhteistyö tutkimuksen kanssa ovat Luken tilastojen tulevaisuuden haasteita.

Kaikki aivot käyttöön

Vaikka haluamme tuottaa trendikkäästi big dataa, avointa dataa ja itsepalveluita, niin ihmisen ylivoimaisuutta ei pidä unohtaa. Eri alojen osaajien yhteistyö, näkökulmat ja keskustelu, myös Luken ulkopuolelle, tuottavat parhaan tuloksen. Yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on tasa-arvo: ajattelu ja kehittäminen kuuluvat kaikille. Hyvät tilastot ja yhteistyö palvelevat Luonnonvarakeskusta ja sitä kautta koko Oy Suomi Ab:ta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *