Blogiartikkelit Anna-Kaisa Jaakkonen Kala, Maatalous, Riista, Ruoka

Minua ovat aina suuresti kiehtoneet tarinat ihmisen ja yhteisöjen selviämisestä ääriolosuhteissa, varsinkin kun itse en ole joutunut sellaisiin tilanteisiin. Tosikertomukset haaksirikoista ja sotavuosista yhtä lailla kuin TV:n zombisarjat saavat minun miettimään kuinka minä, perheeni ja lähiympäristö tai koko Suomi selviäisi poikkeusoloissa.

(K)riisivarastot kotona

Varautumiseen kuuluu paljon arkisia asioita kuten taskulamput, paristoradiot, lääkkeet ja pienet setelit. Ruuan ja veden saatavuus on keskeinen asia selviytymistä. Aika monelle on nykyään kriisi kun juhlapyhät sulkevat kaupat pariksi päiväksi. Mutta pahan päivän varalle kuivamuona- ja säilykevarasto ja jokunen vesikanisteri kuuluvat ihan perusturvaan, joka on helposti hoidettavissa.  Metsästys onnistuu nykyään harvoilta, kalastus ja marjastus useimmilta. Kuitenkin suuri osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joissa citykanit loppuvat pian kesken. Kaupungeissa yksittäisen kotitalouden keinot pitkäaikaiseen kriisiin varautumiseen ovat heikot.

Suuri harppaus

Vaikka tulevaisuuteen tähtäämmekin, niin menneisyys on hyvä muistaa. Kesälukemisena on yöpöydälläni pyörinyt Seppo Simosen toimittama Maatalouden pikkujättiläinen sotavuodelta 1944. Tuona vuonna säännöstely alla olivat sokeri, kahvi, leipävilja, voi, saippua, vaatetustarvikkeet, tee, liha, perunajauhot, maito, kananmunat, kala, peruna, tupakka, sakariini ja makeiset. Kaikki.

On kiehtovaa lukea, kuinka monet asiat ovat ajattomia, kuten vaikka lannan hyödyntäminen.  Suuri huoli oli typen saannista ja huonolla lannankäsittelyllä menetettiin arvokkaita ravinteita. Samassa kirjaan on mahdutettu myös maatalouden sivuelinkeinot, metsänviljely, kalastus ja metsästys eli kaikki Luonnonvarakeskuksen aihealueet. Tuhatsivuista kirjaa selailemalla tajuaa, kuinka suurta on ollut Suomen ja maatalouden kehitys viimeisen 70 vuoden aikana. Mutta vaikka ajat ovat olleet erinomaisen ankeat, on katse ollut vahvasti tulevassa.

Survival-Suomi

Kotimaisen ruuantuotannon säilyttäminen on keskeinen osa kansallista varautumista. Jos viljelykustannukset kasvavat, mutta tuotteista saatava hinta ei, niin jossain kohdassa jatkaminen ei ole enää taloudellisesti järkevää.  Radiosta kuuntelin tällä viikolla, että Pohjanmaan kasvihuonekurkun viljelijät ovat saaneet tuotteestaan 12 senttiä kilolta eli alle tuotantokustannusten. Mutta kuluttajahintoihin ei halpuus ole uinut ja itsekin jouduin kaupassa jättämään kurkut ostamatta kun koko laatikkopino oli täynnä pilaantuvia pehmeitä kurkkuja. Ammattitaidottomuutta kaupalta, ehkä myös liian suuria viljelyaloja puutarhoilla. Ei hyvä.

Nykyuhkat ja -haasteet maataloudessa liittyvät pitkälti energiaan ja ravinteisiin ja niiden hintaan että myös tuotteista saatavaan hintaan. Myös kuluttajilla on vastuu valintoja tehdessään: kotimaista vai ulkomaista, lihaa vai kasviksia. Edelleen: jos valitsee harrastuksekseen ruuan valmistuksen raaka-aineista kotona, niin ruuan hinta laskee selvästi. Survival-Suomen ruoka-ainelista koostuu perunasta, viljasta, marjoista, juureksista ja keräkaalista, joita täydennetään eläinperäisellä proteiinilla.  Hyvä ja halpa on mahdollista, mutta vaatii vaivaa.

Kommentoi

  1. ”Suuri huoli oli typen saannista ja huonolla lannankäsittelyllä menetettiin arvokkaita ravinteita.”
    Survival-Suomessa tärkeä osa on myös viljelyn omavaraistaminen.
    Siis kotoisten ja luonnon tarjoamien menetelmien kehittäminen ja käytön opettelu on syytä tehdä jo ennen kriisejä ulkomaisten uusiutumattomien tuotantopanosten käytön asemesta.
    Siispä luomulle 20 % pelloista, niin käytännön osaajia maakunnissa valmennetaan omavaraisempiin viljelymenetelmiin.

  2. Ja jos sähköt ei toimi, niín suolaaminen ja umpioiminen nousee takaisin käyttöön.
    Omenaprässikin on kätevä, semmoinen Leonardon keksimä.

    pohtii maalainen maalta eli Salosta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *