Blogiartikkelit Pirjo Mattila Metsä, Ruoka

Herkullinen marjasato kypsyy kohta poimittavaksi. Jälleen kerran käy todennäköisesti niin, että vain murto-osa sadosta saadaan talteen ja loput arvoherkut jäävät metsään mätänemään.

Keinoja talteen ottamisen tehostamiseksi kaivataan kipeästi, jotta superruoka saadaan hyödynnettyä.

Nykyään ihmiset ovat innostuneita kalliista eksoottisista tuontisupermarjoista, vaikka lähimetsässä poimijaa odottaa teholtaan parempia ja ilmaisia vaihtoehtoja.

Marjojen nauttimiseen löytyy useita hyviä syitä. Nykytietämyksen mukaan jopa 80−90 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista sekä diabeteksesta olisi ehkäistävissä ruokavalion muutoksella, pienellä painon pudotuksella ja liikunnan lisäämisellä.

Näissä taudeissa on kyse matala-asteisesta tulehduksesta, joka muun muassa vaurioittaa verisuonten seinämiä. Tämän seurauksena seinämiin alkaa kerääntyä rasva-aineita ja kolesterolia.

Mene metsään tai käy torilla. Pakasta itse tai poimi lähikaupan pakastealtaasta.

Marjojen sisältämät polyfenoliyhdisteet todennäköisesti hillitsevät tätä tulehdustilaa. Marjat vaikuttavat positiivisesti insuliiniaineenvaihduntaan ja marjojen polyfenolit saattavat auttaa painonhallinnassa yhdessä kuidun kanssa.

Marjojen polyfenolit lisäävät myös monien hermokasvutekijöiden erittymistä, mikä edistää aivokudoksen uusiutumista. Siten marjat oletettavasti auttavat myös muistisairauksissa.

Yleensä terveyselintarvikkeet mielletään pahanmakuisiksi, mutta nämä pyöreähköt kasvinosat kaiken lisäksi maistuvat taivaalliselta.

Marjojen terveysvaikutukset perustuvat suurelta osin niiden polyfenoleihin. Marjat sisältävät näitä yhdisteitä eniten kaikista elintarvikkeista.

Vieläkään ei tiedetä, kuinka paljon polyfenoliyhdisteitä tulisi saada päivässä ja mitkä yhdisteet ovat kaikkein tehokkaimpia. Mutta ei huolta, marjoissa on kunnioitettava kirjo kaikkia tärkeitä polyfenoliryhmiä ja määrät ovat suuria.

Marjoja käsiteltäessä polyfenoleja saattaa hävitä, mutta paljon jää vielä jäljelle. Hävikin välttämiseen on yksi yleissääntö: kiehuta mahdollisimman lyhyen aikaa. Pakastaminen ei juuri tuhoa polyfenoleja, mutta muista syödä marjat nopeasti sulatuksen jälkeen.

Me kulutamme marjoja keskimäärin noin 40 grammaa päivässä tuoreena, mehuina, hilloina ja muina prosessoituina elintarvikkeina. Määrästä noin puolet on luonnonmarjoja.

Selviä terveysvaikutuksia on kuitenkin osoitettu, kun marjoja käytetään yli sata grammaa päivässä.

Tässä meillä on paljon petrattavaa. Mene metsään tai käy torilla. Pakasta itse tai poimi lähikaupan pakastealtaasta. Toteuta muutos jo tänä kesänä.

Marjaisaa kesää kaikille!

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 16.5.2016.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös