Blogiartikkelit Aki Mäki-Petäys Kala

Hallitus on nostanut rakennettujen jokien vaelluskalakannat luontopolitiikkansa kärkeen. Valtio on valmis rahoittamaan vaelluskalakantojen elvyttämistä ja tutkimusta. Tämä ei yksin riitä, vaan lisäksi yhteistyötahojen on sitouduttava vähintään samansuuruiseen rahoitukseen. Vaelluskalakantojen elvyttäminen onnistuu vain yhteistyöllä.

Vesivoimalaitosten rakentaminen katkaisi vaelluskalojen kulkumahdollisuudet kutu- ja poikastuotantoalueiden sekä järvien tai meren syönnösalueiden välillä useilla maamme joilla jo vuosikymmeniä sitten. Itämereen laskevista 35 lohijoistamme vain Tornionjoen ja Simojoen lohikannat ovat edelleen olemassa. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt käynnistää käytännön toimet, joilla vaelluskalojen kulku ja lisääntyminen turvataan.

Rahoitusta suunnataan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 7 miljoonaa euroa kalataloudellisesti merkittävimpiin pilottikohteisiin. Kohteet valitaan kalatiestrategiassa priorisoiduista 20 joesta tai vesistöreitistä ja niissä olevista 55 padosta. Vaikka valtion rahoitus kattaa vain pienen osan koko kalatiestrategian toimenpideohjelmasta, lisää se valituilla kohdealueilla todennäköisesti toimijoiden sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja rahoitukseen. Nyt luotavia toimintamalleja voidaan jatkossa käyttää myös muissa kohteissa.

Luken Rakennettujen vesistöjen tutkimusohjelma tukee kansallisen kalatiestrategian toteuttamista ja tuottaa tarvittavan tietoperustan vaelluskalakantojen elvyttämiselle. Ohjelmassa tutkitaan asioita, joiden avulla rahoitus voidaan kohdistaa oikeisiin toimenpiteisiin. Tietoa tuotetaan muun muassa vaelluspoikasten selviytymisestä voimalaitoksista ja patoaltaista, istutusten tuottavuudesta sekä eri toimijoiden näkökulmien ja tavoitteiden yhdistämisestä. Lukessa on tähän monitieteistä osaamista ja käytössä modernit tutkimustekniikat. Työtä tehdään tiivisti yhdessä koti- ja ulkomaisten sidosryhmien kanssa.

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin on tähänastisen tutkimustiedon perusteella mahdollista. Se edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaisia, tehokkaita ja samanaikaisia tuki- ja säätelytoimenpiteitä. Jokiin tarvitaan voimalaitospadot ohittavia, sekä ylä- että alavirtaan toimivia vaellusväyliä. Toimiakseen ne tarvitsevat riittävästi vettä ja voimalaitospatojen yläpuolelle leimautuneita kalakantoja. Palauttamisen alkuvaiheessa tarvitaan myös poikasistutuksia ja emokalojen siirtoja patojen ohi. Säätelemällä kalastusta turvataan kalakantojen säilyminen riittävän runsaslukuisena.

Vaelluskalojen palauttamishankkeissa on otettava huomioon jokien ja niiden valuma-alueiden vesivoimatuotannosta sekä maa-, metsä- ja turvetaloudesta aiheutuvat ongelmat ja haittavaikutukset vaelluskalojen elinympäristöön. Osaa haittoja, kuten valuma-alueiden veden laatuun liittyviä ongelmia, voidaan vähentää erilaisilla kunnostustoimenpiteillä. Yhteisesti hyväksyttyjen ratkaisujen löytäminen on kuitenkin sitä vaikeampaa mitä suuremmat taloudelliset intressit ongelmiin liittyvät.

Vaelluskalakantoihin liittyvää keskustelua viranomaisten, elinkeinonharjoittajien, tutkijoiden ja muiden sidosryhmien välillä on syytä jatkaa. Tämän lisäksi on aika ottaa askel pidemmälle – tarvitaan sitoutumista ja yhteisiä ratkaisuja. Nyt kun hallitus on päättänyt tukea merkittävästi vaelluskalakantojen elvyttämistä, yksi tärkeimmistä toimista on sopia valtion tuen rinnalle tarvittavista yhteistyötahojen rahoitusosuuksista. Rahoituksen on oltava riittävää, jotta yhteiset ponnistukset ja elvytyshankkeet johtavat selviin tuloksiin.

Kommentoi

  1. Vaelluskalojen nousu voimalaitosten ohi rakennettavaa vaellusväylää pitkin on varmastikin paras ja luonnonmukaisin vaihtoehto nousun turvaamiseksi emokaloille. Kun sitten joen poikastuotantoalueilla varttuneet poikaset aikanaan vaellusikäisinä lähtevät vaeltamaan alavirtaan päin, kohtaavat ne padotun joen laajentumissa ja tekoaltaissa erittäin runsaat haukikannat. Säännösteltyjen jokien haukikannat ovat alikalastettuja, koska niitä kaloja ei syödä säännöstelyn aiheuttaman elohopeakertymän vuoksi. Ehdotan, että mikäli vaelluskalojen nousu tulevaisuudessa mahdollistetaan kalaväyliä rakentamalla, osittain yhteiskunnan varoinkin, on poikasten vaellus alavirtaan päin myös ehdottomasti turvattava järjestämällä säännöllisesti vaellusreitillä tehokas petokalojen poistopyynti. Mikäli tätä toimenpidettä ei tehdä, on muukin työ ollut turhaa. Smolttien kiinniottaminen smolttirysällä ja kuljettaminen haukiparatiisin ja voimalaitosten ohi on toinen, mutta luonnotton vaihtoehto, koska lohen luonnossa selviytymiseen on kuitenkin pyrkimys. Haukien määrä esimerkiksi Pielisjoessa, juuri Saimaan järvilohen vaellusreitillä on tietyillä osilla jokea erittäin runsas. Koitajoesta alaspäin vaeltamaan lähtevien järvilohismolttien pedonvälttämistaidot eivät pelasta niitä nälkäisten haukien suuhun joutumiselta.

  2. Asiallinen kirjoitus. Toivoa sopii, että yhteistyökykyä löytyisi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *