Artikkelit Yleinen
walls_varjo_kuv_veikko_somerpuro
Kuva: Veikko Somerpuro

teksti: Marjatta Sihvonen

Työ- ja elinkeinoministeriö kaavailee biotalouden tuottavan satatuhatta uutta työpaikkaa ja potkua talouskasvuun. Biotaloudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää akateemisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, linjaavat Luken johtajat.

Kun uusi Luonnonvarakeskus on toiminut sata päivää, pysähtyvät pääjohtaja Mari Walls sekä tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Jari Varjo hetkeksi tarkastelemaan, miten Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos on asettunut biotalouden kentälle.

– Satatuhatta työpaikkaa on poliittinen tavoite. Sen toteutuminen riippuu markkinoista ja innovaatioista, Jari Varjo sanoo.

– Luken tehtävänä on huolehtia siitä, että tarvittavaa tutkimustietoa on käytettävissä ja että uusien arvoketjujen perustaa voidaan rakentaa, Varjo lisää.

Kohti kokonaisvaltaista biotietoutta

Johtajien keskustelussa nousevat esiin innovaatiot, yritystoiminta, vastuullisuus sekä luonnon aineettomat arvot. Ne painottuvat myös strategiassa, jota päivitetään jatkuvasti.

– Biotalous on luonnonvaroihin perustuvaa taloutta, jota tutkimus tarkastelee nyt kokonaisvaltaisesti. Raaka-aineen riittävyydestä on pidettävä huolta niin teollisuuden, ekosysteemipalveluiden kuin esimerkiksi luontomatkailunkin näkökulmista. Luonnonvarojen käytön on oltava tuottavaa, vastuullista, hyväksyttyä ja kansantaloudellisesti järkevää, Varjo linjaa.

– Nyt puhutaan paljon laajemmista kokonaisuuksista kuin perinteiset maa- ja metsätalous tai kala ja riista, tähdentää Mari Walls.

– Meidän on pystyttävä tuottamaan kokonaisvaltaista tietoa, jossa alkutuotannon osaaminen yhdistyy luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun ja talouden osaamiseen.

Asiakkaiden tarpeita tunnustellen

Wallsin mukaan Suomi on kypsä lähtemään kestävän kehityksen tielle, vaikka poliittinen paine nopean kasvun aikaansaamiseen on kova.

– Ympäristön hyvä hoito ja kestävyysajattelu tunnistetaan nyt yrityksissä menestystekijöiksi ja pitkäaikaisiksi kilpailuvalteiksi. Siksi meillä on työn alla asiakkuusprosessin tehostaminen. Etsimme tapoja, joilla tietomme saadaan notkeasti yritysten käyttöön. Pyrimme myös lisäämään ja sujuvoittamaan asiantuntijoiden ja pk-yritysten välistä yhteistyötä.

Pk-yrityksiä tavoitellaan avoimella organisaatiolla, johon kuuluvat vuorovaikutteinen työskentely ja kumppanuudet esimerkiksi samoissa laboratorioissa.

– Kehitämme platform-mallia, jossa tutkimus ja yritykset voivat löytää yhteisiä intressejä ja mahdollisuuksia yhteistyön tehostamiseen. Tavoittelemme etenkin pk-yrityksiä, joilla ei ole vahvoja edellytyksiä tehdä omaa tutkimustyötä, Walls sanoo.

– Luke on mielenkiintoinen palveluntuottaja kansainvälisille yrityksillemme. Tällä kentällä kilpailijoitamme ovat SLU:n ja INRAn tyyppiset toimijat, YK:n laitokset ja konsulttiyritykset. Verkostoituminen on ratkaisevaa menestykselle, Varjo muistuttaa.

Elinkeinoelämä tarvitsee parasta osaamista

Varjon mukaan Lukessa pyritään kattamaan koko kenttä perustutkimuksesta sovelluksiin. Johtajat eivät näe ristiriitaa asiakasrahoitteisen työn ja puhtaasti julkisen tutkimuksen välillä.

– Akateeminen tutkimus ja elinkeinoelämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin, elinkeinoelämä ei voi tukeutua muuhun kuin parhaaseen mahdolliseen osaamiseen. Myös luonnonvaroja koskevan poliittisen päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon, Walls linjaa.
Kansainvälisen tason tutkimus ja tiedejulkaisut ovat kaiken toiminnan pohja.

– Meidän on tehtävä kestävän biotalouden tutkimuksessa kansainvälisiä läpimurtoja. Niillä lunastamme paikkamme, sanoo Walls.

Kuhinaa osaamispesässä

Osaamista ei Luken 1600 työntekijän yhteisöstä puutu. Tutkimuslaitoksessa on juuri otettu käyttöön digitaalinen työkalu, Skillhive eli osaamispesä, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät tutkimuskumppaneita monitieteisiin projekteihin ja muodostavat osaamisparvia.

– Tutkijat ovat innoissaan uusista yhteistyömahdollisuuksista myös talon sisällä. Lukessa yksiköt muodostavat arvoketjuja, joissa rakentuu lisäarvoa, Walls toteaa tyytyväisenä.

Varjon mukaan luottamus on avaintekijä sekä Luken sisällä että ulkoisessa verkostoitumisessa.

– Laajat tutkimusverkostot tarkastelevat suuria muutoksia: globalisaatiota, digitalisaatiota, ilmastonmuutosta ja arktista biotaloutta, raaka-ainevarmuutta sekä tulevaisuuden haja-asutusalueiden luonnetta, Varjo kertoo.

Biotalous tulee iholle

Luke tavoittelee myös entistä parempaa vuorovaikutusta kansalaisten kanssa. Biotalouden tutkimus ei ole tiedon jakelua asiantuntijoilta kuluttajille – tulevaisuudessa tehdään kansalaistiedettä.

– Tutkimuksemme on läsnä arjessa. Käytämme jo nyt riistalaskentojen tietoja, ja jatkossa luonnossa liikkujilta saadun tiedon merkitys korostuu. Kehitämme sen pohjalta tietovarantojemme käyttöä, ja teemme yhteistyötä koulujen kanssa. Lukelle ja kansalaisille on saatava helppokäyttöisiä viestintäväyliä, jotta tieto metsistä, kalavesistä, päästöistä ja muutoksista liikkuu tutkijoiden ja kansalaisten välillä. Tätä kaikkea biotalous on. Se tulee vahvasti jokaisen iholle, Mari Walls sanoo.

rungot_erkki_oksanen
kuva: Erkki Oksanen

Kestävyys versoo biotaloudesta

  • Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille.
  • Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeisiin, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä
  • Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy luonnon aineettomien arvojen hyödyntämisellä
  • Kestävien ja resurssitehokkaiden kulutus- ja tuotantotapojen sekä teknologioiden kehittäminen
  • Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa
  • Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot perustuvat laaja-alaiseen tietoon ja osaamiseen