Artikkelit Maatalous, Yleinen, Ympäristö

Teksti: Marjatta Sihvonen

 

Laukaalainen Metener Oy liikuttaa kahdeksaakymmentä autoa biokaasulla ja kehittää uusia ratkaisuja biokaasun tuotantoon. Toimitusjohtaja Erkki Kalmarin mukaan suuri osa Suomen biomassoista on vielä hyödyntämättä.

 

Metenerin toiminta lähti liikkeelle käytännön ongelmasta. Erkki Kalmarin maatilalla ei ollut enää EU-säädösten tultua voimaan riittävästi tilaa karjanlannan turvalliseen levittämiseen.

– Jotain oli tehtävä ja nopeasti, Kalmari kertoo.

Päätös tehtiin, ja lanta lähti tilan biokaasulaitokseen ja sieltä autojen sekä sähköntuotannon polttoaineeksi. Nyt Kalmarin yritys rakentaa biokaasulaitoksia ja tankkausasemia ympäri maata ja kehittää alaa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Innovointi on yrityksen arkipäivää. Viime vuonna valmistui Suomen ensimmäinen biokaasun kuivareaktori, joka vapauttaa käyttäjänsä työstä. Reaktoria voi ohjata täytön jälkeen etänä.

– Vaikka Kanarian saarilta, Kalmari sanoo.

 

Viiden ydinvoimalan verran biomassaa?

Enempää hän ei vielä uudesta reaktorista kerro. Sen sijaan Kalmari puhuu Suomen käyttämättömistä energiavaroista.

– Tässä on Jyväskylän yliopiston Jukka Rintalan laskelma, jonka mukaan yli 400 000 hehtaaria peltopinta-alasta voidaan käyttää energiantuotantoon ruoantuotantoa vaarantamatta. Yhdessä pahnan kanssa tästä saataisiin 17,8 terawattia energiaa ja lannasta vielä 3,5 terawattia lisää.

Vertailukohtana Kalmari mainitsee Loviisan ydinvoimalayksikön, joka tuottaa 4 terawattia.

– Yli puolet lannoitetypestä ja fosforista voitaisiin myös korvata ravinteiden kierrätyksellä. Ja lisää käyttämätöntä materiaalia voitaisiin saada rehevöityneiden järvien kasvimassoista, esimerkiksi osmankäämistä, Kalmari kaavailee.

 

Tukivirrat kotimaiselle energialle

Kiertotaloudelle on Kalmarin mielestä Suomessa tulevaisuutta, jos porkkanat ohjataan oikein. Tukivirrat pitäisi biokaasuyrittäjän mielestä ohjata tuottavammin kotimaan energiavarojen käyttöön.
– Verenpaineeni nousi, kun luin lehtijutun, jossa VTT:n ja VATT:n selvitys arvioi biodieselin tuotannon tukitarpeeksi 800 miljoonaa euroa. Sillä biodieselin tuotanto kaksinkertaistettaisiin. Mutta mitä jos tuo rahamäärä ohjattaisiin hajautettuun energiantuotantoon? Saataisiin 1 600 yritykselle 50 prosentin tuki ja tuotantoon yli kolmannes liikennepolttoaineesta. Raaka-aineena olisi kokonaan kotimainen biomassa, ei palmuöljy.

Kalmarin oma yritys ei saa tukia. Aloittaville uusiutuvan energian yrityksille sekä maatiloille käytännön tekemistä tukevat taloudelliset porkkanat ovat Kalmarin mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Maatilan pitäisi saada täysi investointituki biokaasun tuotantoon myös silloin, kun energiaa myydään tilan ulkopuolelle. Pitäähän energiaylimäärä myydä kannattavasti, muuten sen tuotannossa ei ole järkeä, Kalmari huomauttaa.

Alan pioneeri uskoo kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen.
– Jos avustukset jaetaan siten, että urakoitsijat kiinnostuvat ja ketju saadaan toimimaan vaikka järvenpohjasta liikennepolttoaineeksi, kaikki voittavat. Kyllä tämä toimii, Kalmari päättää.

 

Katso myös