Artikkelit Maaseutu, Maatalous
biokaasuauto_pekka_heikkinen_kuv_ulla_jauhiainen
kuva: Ulla Jauhiainen

teksti: Ulla Jauhiainen

Luke testaa biokaasun tuotantoketjua pellolta auton tankkiin. Biokaasu on ravinteita kierrättävää, edullista lähienergiaa parhaimmillaan. Sen käyttö liikennepolttoaineena yleistyy koko ajan.

Sotkamon toimipaikan vastaava tutkimusmestari, tiimiesimies Pekka Heikkinen kurvaa Kalmarin tilalle tankkaamaan Luonnonvarakeskuksen biokaasuautoa. Heikkinen on matkalla Jokioisiin, ja lähin biokaasun tankkauspiste on vasta Laukaassa. Onneksi biokaasuauto kulkee myös bensiinillä, muuten Hän joutuisi jalkapatikkaan.

Biokaasun tankkausasemaverkosto tihenee koko ajan, tietää Heikkinen. Hän kertoo olevansa biokaasuun hurahtanut, sillä hän on ollut mukana rakentamassa Sotkamon toimipaikan biokaasulaitosta ja nähnyt, miten huikeita mahdollisuuksia biokaasussa piilee.

Kuivamädätykseen perustuva Sotkamon laitos tuottaa nurmesta biokaasua, jolla lämmitetään toimipaikan rakennukset. Laitoksen tuottamalla energialla korvataan 26 000 litraa lämmityspolttoöljyä vuosittain.

– Hehtaarin nurmituotolla ajellaan vuosi autolla tai lämmitetään kokonainen omakotitalo. Karkeasti laskettuna maatila voi olla lämmityksessään ja sähkössään omavarainen, jos sillä on käytössään noin 25 hehtaarin nurmipeltoala, Heikkinen sanoo.

Biokaasun raaka-aineesta ei ole Suomessa pulaa. Kaasua tuotetaan yleensä erilaisista biomassoista, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteistä, biojätteistä sekä lannasta. Lisäksi ruoan ja rehuntuotannon ulkopuolella on 300 000 hehtaaria joutopeltoa, jonka sadosta voisi tuottaa melkoisen määrän biokaasua.

Lisätehoja yrityskumppanuudesta

Pian Heikkisen murhe siitä, että välillä joutuu piipahtamaan bensatankilla, on takanapäin. Luke Sotkamoon valmistuu loppuvuodesta oma tankkausyksikkö, joka poistaa metaanin seasta hiilidioksidin ja muuntaa 60-prosenttisen metaanin 95-prosenttiseksi – paineistettuna auton tankkiin sopivaksi.

– Voimme testata biokaasun koko tuotantoketjua pellolta auton ja myöhemmin myös traktorin tankkiin.

Tankkauslaitteiston toimittaa biokaasu- ja biodiesellaitosten valmistaja BioGTS Oy, Biotalous Kasvupolku      -kilpailun ja Gasumin innovaatiokilpailun voittaja.

– Sotkamo-kumppanuutemme ja yhteiset visiomme lähtivät lentoon jo vuonna 2009, jolloin biokaasutoimijoita ei ollut Suomessa vielä montakaan. Vuonna 2014 tehtaassamme valmistui Sotkamon laitos, joka oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, kertoo BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen.

Tällä hetkellä BioGTS rakentaa Haminan Energialle biokaasun tuotantolaitosta, joka on Sotkamon laitoksen isoveli.

– Monet asiakkaamme ovat käyneet tutustumassa Sotkamon tutkimukseen ja laitteistoihin, mikä on auttanut meitä liiketoiminnassamme. Arvostamme sitä, että julkisen sektorin toimija lähtee edelläkävijäksi ja pystyy tämänkaltaiseen pilottityöhön. Se hyödyttää koko alaa, Rautiainen toteaa.

– Nyt biokaasutekniikka on riittävän kehittynyttä ja taloudellisesti kannattavaa, ja suuret toimijat ovat lähteneet mukaan. Biokaasuautoilu tulee yleistymään nopeasti, Rautiainen uskoo.

Kaasuautokaupoille?

Miksi jokaisella mattimeikäläisellä ei vielä ole ympäristöystävällistä biokaasuautoa? Sotkamon VuoGas-hanketta luotsaava asiakaspäällikkö Pasi Laajala selittää yhdeksi syyksi tiedon puutteen.

– Nykyään uuden biokaasuauton saa jo tavallisen auton hinnalla ja vanhan kulkupelin voi parilla tonnilla muuttaa kulkemaan biokaasulla. Tämän jälkeen kaasulla ajaminen onkin huomattavasti edullisempaa kuin tavanomaisilla polttoaineilla.

Laajala kaipaa muutoksen vauhdittajaksi myös valtiovallan tukea.

– Ympäristöystävällisten biokaasuautojen verotuksen keventäminen kasvattaisi niiden kysyntää, mikä puolestaan lisäisi kaasun tuotantoa ja tankkauspisteitä.

Laajala uskoo, että viimeistään vuoteen 2020 mennessä biokaasuautoiluun herätään tosissaan. Tähän kannustaa EU:n direktiivi vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden infrastruktuurista: direktiivi edellyttää, että kaikkiin jäsenmaihin luodaan kattava uusiutuvien liikennepolttoaineiden tankkausverkosto.

 

Ravinteet kiertoon ja aluetalous jaloilleen

Maatiloilla toimivilla biokaasutuotantolaitoksilla on tärkeä merkitys paitsi energian tuotannossa myös ravinteiden kierrätyksessä. Prosessissa ravinteet muuntuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon, ja hajuton jäännös voidaan levittää suoraan pelloille lannoitteeksi.

– Maatilat voivat säästää tuhansia euroja vuodessa, jos niiden ei tarvitse turvautua fossiilisiin väkilannoitteisiin. Emme ole enää kaukana energia- ja ravinneomavaraisesta maatilasta, asiakaspäällikkö Pasi Laajala Lukesta pohtii.

Sotkamon biokaasulaitokseen on käynyt tutustumassa satoja kiinnostuneita, ja kyselyitä tulee lähes päivittäin.

– Yksittäisillä tiloilla ei ole mahdollista tehdä tämänkaltaista laitteistojen testausta. Kartoitamme myös tuotannon kuluja ja riskejä, jotta biokaasutuotannon aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Laajala uskoo, että ravinteiden kierrätys ja biokaasun tuotanto voivat saada alue- ja kansantalouden nousuun.

biokaasukuva_jouni_hyvarinenTavallisesta autosta biokaasuauto

Uuden tai vanhan bensiini- ja dieselauton voi muuttaa toimimaan kahdella polttoaineella.

Kaasujärjestelmän jälkiasentaminen maksaa 2 000–3 000 euroa. Bensiiniauton muuntaminen on halvempaa kuin dieselauton.

Biokaasu on edullisempaa kuin bensiini tai diesel. Kilometrikustannukset laskevat noin 40–55 prosenttia.

Kaasuauton käyttövoimavero on noin 200 euroa vuodessa, mikä on suunnilleen sama kuin dieselautolla. Muunnoskustannukset kuoleentuvat noin 40 000–50 000 kilometrin ajolla, 1–2 vuodessa.

Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä kaasutankkausasemaa, ja niitä rakennetaan koko ajan lisää.

Lähteet: suomenbioauto.fi ja biokaasuauto.fi

Biokaasu

+ Ainoa täysin kotimainen ja sataprosenttisesti uusiutuva polttoaine

+ Ei lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää

+ Ei lisää hiukkaspäästöjä

+ Täysin hiilineutraali polttoaine

+ Tuotannossa syntyy lannoitteita, joiden avulla kierrätetään ravinteita

+ Tuotanto parantaa Suomen aluetalouden vaihtotasetta

 

 

 

Katso myös