EU:n yhteinen kalastuspolitiikka edellyttää, että jäsenmaat tuottavat yksityiskohtaista tietoa kalataloudestaan. Kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelmassa kerätään biologista ja taloudellista tietoa sekä tilastoja. Tietoja käytetään muun muassa tieteellisissä työssä ja kalastuksen säätelyn neuvonannossa (saaliskiintiöt).
Tiedonkeruuohjelman biologiset tiedot sisältävät
- Kalakantojen biologisten muuttujien, kuten saalisyksilöiden pituus-, ikä-, kasvu- (paino-) ja sukukypsyystietojen keräämisen taloudellisesti tärkeimmistä lajeista, joita ovat silakka, kilohaili, lohi, kuha, ahven, siika ja muikku. Tietoa kerätään kaupallisen kalastuksen saaliista, jossa näytteenoton kohteena olevat kalastusalukset ja -matkat arvotaan satunnaisotannalla vuosineljänneksittäin.
- Tutkimusmatkat MTA Arandalla (silakan kaikuluotaukset ja koetroolaukset merellä). Tätä sekä saaliin koostumuksesta kerättyä tietoa käytetään ICES:in kannanarviointityöryhmässä silakan ja kilohailin kanta-arvion tekemiseen. Itämeren alueen kaupallisen kalastuksen vuotuiset saaliskiintiöt määritetään näiden kanta-arvioiden pohjalta.
- Lohen jokiseurannat Simo-, Tornion- ja Tenojoella (nousulohien sekä joki- ja vaelluspoikasten määrät, kalastus- ja saalistilastointi).
- Meritaimenen pienpoikasseurannat sähkökoekalastuksin Isojoella, Ingarskilanjoella ja Mustajoella.
- Ankeriasseurannan (kannan tila Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla sekä rannikkovesissä) sekä saalisnäytteenoton kaupallisen kalastuksen ankeriassaaliista.
- Tietokantojen ylläpidon ja kehitystyön (näytetietojen tallennus, tarkistus, estimointi, tiedon käyttö kanta-arvioissa tai EU-aineistopyynnöissä).
 |
|
Tutkimusalus Arandan tutkimusmatkoilla kerätään tärkeää tietoa silakka- ja kilohailikannoista. Vasemmalla Luken Markku Gavrilov tyhjentää troolin peräpussia Suomenlahdella. Oikealla Luken Sami Vesala ottaa silakan otoliitit talteen iänmääritystä varten. Kuvat: Jukka Pönni, Luke.
Tilastollinen ja taloudellinen tiedonkeruu
Tilastollisessa ja taloudellisessa tiedonkeruussa kerätään vuosittain tietoa kalastuslaivaston sekä vesiviljely- ja kalanjalostusyritysten tuotannosta, toiminnasta, työllistävyydestä ja taloudellisesta kehityksestä. Ohjelman taloudellis-yhteiskunnallinen osuus sisältää tilastoinnin, tietojen toimituksen ja raportoinnin seuraavista osa-alueista:
- Kalastuksen kapasiteetti-, pyyntiponnistus- ja saalistiedot (ml. sivusaalis)
- Kalastuslaivaston sosioekonomiset tiedot
- Vesiviljelyn sosioekonomiset tiedot ja ympäristömuuttujat
- Kalanjalostuksen sosioekonomiset tiedot
- Vapaa-ajankalastuksen saalistiedot
- Edellisiin liittyvä tietokantakehitystyö
Tiedonkeruuohjelmaan sisältyvä velvoite tietokannan määrittelystä, rakentamisesta ja ylläpidosta on sisällytetty tiedonkeruuohjelmaan.
EU-tiedonkeruuohjelmassa kerätyistä tiedoista laaditaan kotimaiseen tarpeeseen aihealueen SVT-tilastot (Suomen Viralliset tilastot) sekä Kalatalouden toimialakatsaus -raportti. Lisäksi kalastusalan meriekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan biologisista ja taloudellis-yhteiskunnallisista tiedoista laskettavien ympäristöindikaattoreiden ja sivusaalistietojen avulla.
Ohjelmaa koordinoidaan erillisessä koordinointiprojektissa, jonka puitteissa tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Merkittävimmät yhteistyöelimet ovat kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES, Itämeren alueen sekä Pohjois- ja Itä-Atlantin alueelliset yhteistyöelimet, RCG Baltic ja RCG NANSEA, taloudellisen tiedonkeruun yhteistyöryhmä PGECON sekä STECF. Näillä foorumeilla osallistutaan tiedonkeruuohjelman sisältöjen kehittämiseen ja tietojen käyttöön sekä analysointiin. EU-tasolla tiedonkeruuohjelmaa koordinoi Joint Research Centre (JRC).
Tiedonkeruuohjelman puitteissa vastataan vuosittain lukuisiin tietopyyntöihin, joiden pyytäjiä ovat ICES, STECF, Euroopan Komissio sekä edellä mainitut RCG:t. Tiedonkeruun kansallinen työsuunnitelma päivitetään joka syksy, ja toiminta raportoidaan komissioon loppukeväästä.
Yläreunan kuvassa merentutkimusalus Arandan silakka- ja kilohailisaalista. Kuva: Joni Tiainen, Luke.
