
Luonnonvarakeskuksen tutkimusraportit, selvitykset, oppaat, ennusteet ja katsaukset julkaistaan Luken Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus -sarjassa. Luken tutkijoiden tieteelliset artikkelit julkaistaan kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.
Tällä sivulla näkyvät Luken ja Luken tutkijoiden uusimmat julkaisut. Kattavampi julkaisuhaku onnistuu Jukuri-palvelussa.
Uusimmat julkaisut


Lämpökemiallisen käsittelyn vaikutus jätevesilietefosforin lannoitusarvoon
Tässä tutkimuksessa selvitettiin lämpökemiallisten käsittelyjen, torrefioinnin ja märkähiillon (HTC), vaikutusta lietefosforin välittömään käyttökelpoisuuteen kasvatuskokeilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös kotieläinlantafosforin (sian-, naudan- ja ketunlannan) käyttökelpoisuus ja orgaanisten fosforilähteiden aikaansaamaa satoa verrattiin väkilannoitefosforin vastaavaan. Hankkeessa tutkittiin myös muiden menetelmien soveltuvuutta ennustamaan orgaanisten fosforilähteiden lannoitusvaikutusta. Lisäksi määritettiin kasvinravinteiden ja haitallisten raskasmetallien pitoisuudet ohran jyvissä ja oljissa.

Metsät muuttuvassa maailmassa: kansainväliset trendit ja keskeiset haasteet
Tässä selvityksessä on käsitelty keskeisiä metsien tulevaisuuteen liittyviä haasteita neljänä temaattisena kokonaisuutena: 1) metsät, taloudellinen kehitys ja kauppa, 2) metsät, energia ja ilmastonmuutos, 3) metsät oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin perustana ja 4) metsät luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaajina. Globaalit megatrendit määrittävät maailman metsien tulevaa kehitystä ja tärkeitä muutosvoimia ovat väestönkasvu, keskiluokkaistuminen, kaupungistuminen ja kulutustapojen muutokset. Muutoksiin ja haasteisiin pyritään maailmalla vastaamaan kestävää kehitystä ja vihreää taloutta edistämällä.

Luonnon virkistyskäyttö Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla : Virkistyskäyttö- ja ulkoilutilastoja maankäytön suunnittelun tueksi
Tämän raportin tavoitteena on tukea maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta, joiden yhtenä haasteena on jatkossakin suunnitella korkealaatuisia virkistysympäristöjä asukkaille. Kaavoituksen tuloksena syntyneet maankäytön ratkaisut kohtelevat parhaimmillaan kaikkia eri osapuolia, niin ulkoilevia kansalaisia kuin yksityisiä maanomistajia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti sekä toteuttavat luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita pyrkien tasapainottamaan virkistystkäytön kysyntää ja tarjontaa.

Valkuaiskasveista Voimaa. Tuota Valkuaista -hankkeen loppujulkaisu
Tässä julkaisussa esitellään Tuota Valkuaista hankkeen tuloksia, sekä hankkeessa tuotettuja viljelyohjeita erinäisten valkuaiskasvien viljelyyn. Hankkeen tavoitteena oli saada hankealueen (Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat) valkuaiskasvimarkkinoista toimivampia, selvittää mm. perunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämismahdollisuuksia ja parantaa hankealueen valkuaisomavaraisuutta kasvinviljleyssä tiedotuksella uusinta tutkimustietoa hyödyntäen.


Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö
Viisivuotisessa LIFEPeatLandUse (2013–2018) -hankkeessa tuotettiin uutta tietoa ja ennustelaskelmia heikkotuottoisten ojitettujen soiden jatkokäytön vaikutuksista monimuotoisuuteen, vesistökuormitukseen ja kasvihuonepäästöihin. Lisäksi siinä arvioitiin eri käyttövaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt. Ennusteet yltävät nykyhetkestä sadan vuoden päähän.

Nurmi tehokkaasti naudanlihaksi – Tuloksia NautaNurmi-hankkeen tutkimuksista
Tämä raportti kokoaa yhteen NautaNurmi-hankkeessa toteutettujen lihanautatutkimusten tulokset. Hanke toimi Pohjois-Pohjanmaan alueella tavoitteenaan parantaa nurmituotantoon perustuvan naudanlihantuotannon kannattavuutta ja tehostaa lihanautatilojen kilpailukykyä. Hankkeella pyrittiin luomaan edellytyksiä naudanlihantuotannon säilymiselle ja kasvulle sekä tuottajien motivaation säilymiselle.


Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2017
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2017 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 165 tonnia (1,5 kg/ha) vuonna 2017.

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017
Suomessa kasvatettiin vuonna 2017 noin 14,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa, mikä oli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko maan ruokakalasta 85 % (12,4 milj. kg) kasvatettiin merialueilla. Kalankasvatus merialueilla on lähes yksinomaan verkkoaltaissa tapahtuvaa ruokakalan kasvatusta. Vuonna 2017 hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot olivat kalamäärinä yhteensä 171 000 kg ja vahinkojen arvoksi koko merialueella arvioitiin 930 000 euroa.

Kaupallisten kalastajien ilmoittamat hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot 2017
Suomen kaupallisen kalastuksen saalis mereltä oli 155 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2017. Saaliin tuottaja-arvo oli 36 miljoonaa euroa. Merialueella kaupallisesti kalastaneista 1293 toimijasta vajaa kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä.

Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä
Tähän raporttiin on koottu tietoa lietteiden haitta-aineista sekä taudinaiheuttajamikrobeista ja niiden aiheuttamista riskeistä ihmisten ja ympäristön terveydelle. Tarkasteltuja haitta-aineita olivat haitalliset metallit, orgaaniset haitta-aineet ja mikromuovit.

Kalateiden toimivuuden seuranta
Tässä raportissa esitellään tärkeimmät kalatien toimivuuden seurantamenetelmät ja vertaillaan niiden soveltuvuutta erilaisissa tilanteissa. Seurantamenetelmän tai menetelmäyhdistelmän valinta riippuu paljolti seurannalle asetettavista tavoitteista. Käytännön esimerkkinä käydään läpi Oulujoen Merikosken kalatien seurannan tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi tehdyt toimenpiteet ja tulokset.

Vieraslajit Suomen arktisella alueella
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.