Artikkelit Maatalous

teksti: Maria Latokartano

Valtra ja Luke ovat tehneet tutkimusyhteistyötä vuodesta 2003. Molempia kiinnostaa, miten maatalouskoneista saadaan nykyistä älykkäämpiä. Tuloksista hyötyy viljelijä.

On kesä, ja Luken Vakolan tutkimusasemalla Vihdissä korjataan säiliörehua. Korjuutyö on osa tutkimusprojektia ja vaatii tarkkuutta: Jos heinää virtaa noukinvaunuun liian vähän, ei rehu silppuunnu tasaisesti, ja sen laatu laskee. Jos virta on liian voimakas, voi koko kone mennä jumiin.

Perinteisesti traktorin sekä työkoneen seuranta ja säätäminen ovat olleet kuljettajan tehtäviä, mutta nyt ajat ovat muuttumassa.

Aineellista ja aineetonta hyötyä

Automaation mukanaan tuomat edut kiinnostavat traktorinvalmistaja Valtraa. Suurimman mielenkiinnon kohteena ovat olleet GNSS-paikannus ja Isobus-järjestelmä, joiden tarjoamia mahdollisuuksia Valtra on tutkinut lukuisissa hankkeissa yhteistyössä Luken, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston sekä suomalaisten työkonevalmistajien kanssa.

GNSS-paikannus yhdessä Isobus-järjestelmän kanssa mahdollistaa täsmäviljelyn eli siementen, lannoitteiden, torjunta-aineiden ja peltopinta-alan optimaalisen käytön.

jussi_kaarlonen_maria_latokartano
Tutkimusyhteistyöstä on pelkästään myönteisiä kokemuksia. Hankeyhteistyön ansiota Isobus yleistyy Suomessa, Valtran tutkija-agronomi Jussi Kaarlonen sanoo. Kuva: Maria Latokartano

Valtran tutkija-agronomi Jussi Kaarlonen nostaa esimerkiksi vuosikausia perunaa viljelleen asiakkaansa, joka hankki käyttöönsä automaattiohjauksen. Hankinta toi viljelijälle kiistatonta hyötyä.

– Kun kylvörivit optimoitiin, peltoon mahtui perunaa yksi työkoneen leveys aiempaa enemmän.

Kaikkia etuja ei voi määrittää euroilla. Viljelijän sesonki on lyhyt ja päivät pitkiä. Kun on viettänyt 12 tuntia traktorin ohjaamossa, on vaikea enää pysyä skarppina.

– Itse koen, että automaation ansiosta työ ei kuormita samalla tavalla. Viljelijän päivä on joka tapauksessa pitkä. Hyvä, jos siihen saadaan kevennystä tällä tavoin, Kaarlonen sanoo.

Korvaako automaatio viljelijän?

Isobus-kehitystyötä varten maatalouskoneyritykset ovat perustaneet Suomen Maatalousautomaatio ry:n, jonka jäsen Valtrakin on. Valtra kehittää yhteistyössä Luken ja maatalouskoneyritysten kanssa Vihtiin Isobus-laboratoriota, jossa testataan tuotekehityksen alla olevia Isobus-komponentteja.

– Valtra on antanut laboratorioon terminaaleja ja automaattiohjauslaitteistoja. On tärkeää, että prototyyppivaiheen testaus voidaan tehdä kotimaassa, Kaarlonen sanoo.

Toistaiseksi Isobus on sallinut tiedonkulun vain traktorista työkoneeseen. Parhaillaan testataan, voisiko se kulkea myös toiseen suuntaan, eli voisiko työkone käskyttää traktoria. Tulokset ovat lupaavia, mutta niiden kaupallistamista joudutaan vielä odottelemaan jokunen vuosi.

Miten pitkälle automaatio voidaan viedä? Tarvitaanko viljelijää pellolle kohta ollenkaan?

– Traktori on helppo saada ohjaamaan itse itseään mutta vaikea saada havainnoimaan ympäristöään niin, ettei se aja kenenkään yli tai törmää mihinkään. Tai jos äkeen piikkiin tarttuu kivi, traktori osaa kyllä havainnoida sen, mutta ei pysty sitä poistamaan. Näiden seikkojen perusteella ainakin toistaiseksi on järkevämpää, että keskustietokoneena toimii ohjaamossa istuva kuljettaja, Kaarlonen naurahtaa.

Mikä Isobus?

Isobus on kauppanimi standardin mukaisesti yhteensopiville traktoreille ja työkoneille.

Isobus-koneiden automaatiossa käytetään hyväksi CAN-väylää, joka mahdollistaa älykkään tiedonsiirron traktorin ja työkoneen välillä. CAN-väylä ja siihen liittyvät komponentit on standardisoitu, joten eri valmistajien traktorit ja työkoneet on mahdollista liittää toisiinsa, ja ne ”puhuvat samaa kieltä”.

Esimerkki: Kasvinsuojeluainetta ruiskutetaan kiilamaisella pellolla. Traktori kertoo ruiskulle todellisen ajonopeuden, jolloin ruisku voi säätää levitysmäärän kohdalleen. Tämän lisäksi pellon kapeammassa päässä traktori-ruiskuyhdistelmä huomaa GNSS-paikantimensa ansiosta, että ajolinja risteää alueen, joka on jo ruiskutettu. Automaatio käskee ruiskua sulkemaan osan suuttimistaan, jolloin vältytään päällekkäisiltä ruiskutuksilta.

Katso myös