Siirry pääsisältöön

Ruokasektorin kotimaisuusasteen selvittäminen avasi elintarvikealan silmiä

Kuva: Pixabay

Asiakas

Huoltovarmuuskeskus kehittää ja ylläpitää huoltovarmuutta. Se johtaa elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyötä varautumisessa sekä muun muassa hoitaa valtion varmuusvarastointia ja turvaa kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa. Toiminnan perustana on valtion talousarvion ulkopuolinen huoltovarmuusrahasto.

Tarve

Kaikkeen suomalaiseen elintarviketuotantoon tarvitaan tuontia: Suomessa ei tuoteta ainuttakaan elintarviketta täysin omavaraisesti. Huoltovarmuuskeskus halusi selvittää tuotantopanosten tuontiriippuvuutta ja tuotannon kotimaisuusastetta. Ensimmäinen mittari tehtiin vuonna 2012, ja sen päivitys vuonna 2015.

Ratkaisu

Elintarvikesektorin tuontiriippuvuus laskettiin toimialoittain panos-tuotos -menetelmällä. Selvityksessä huomioitiin tuotantoketjun kaikki osat maataloudesta elintarviketeollisuuteen, elintarvikekauppaan ja ravitsemistoimintaan. Tuontiaste jäljitettiin niin valmiiden tuotteiden kuin raaka-aineiden ja energian tuonnin kautta. Päivitykseen otettiin mukaan vertailumaiksi myös Tanska ja Ruotsi.

Kukin elintarvikesektorin toimiala pystyy tarkastelemaan oman tuontiriippuvuutensa ja häiriöihin varautumisensa kannalta keskeisiä kohtia. Tuloksia voivat hyödyntää niin Huoltovarmuuskeskus kuin yksityisen sektorin toimijat.

Vaikuttavuus

Suomalaisen elintarvikkeiden tuotantoketjun kannalta tuontiriippuvuus koskee paljolti Itämeren aluetta ja sitä kautta tuontiin aiheutuvia häiriöitä. Ei riitä, että maatalous tai ruoan jalostus varautuvat häiriöihin, vaan myös näille panoksia tuottavat osapuolet varautuvat samoin; viimeistään energiantuonti aiheuttaa sen, ettei mikään tuote ole sataprosenttisesti kotimainen. Selvitys on avannut monella tavoin silmiä, ja kiinnostusta kotimaisuusasteen selvittämiseen on ilmennyt myös Ruotsissa.

Rahoitus

Huoltovarmuuskeskus ja maa- ja metsätalousministeriö (Tuonti -projekti, 2012), Huoltovarmuuskeskus (Tuonti II, 2015)

Asiakaspalaute

– Meille on tärkeää, että tunnemme elintarvikemarkkinoiden tilanteen. Omavaraisuuskysymys on ollut Suomelle aina tärkeä, ja pienetkin muutokset trendeissä ovat tämäntyyppisissä monisäikeisissä asioissa merkittäviä. Tutkimuksessa verrattiin Suomen tilannetta Ruotsiin ja Tanskaan, ja olimme tyytyväisiä seurannan onnistumiseen.
Perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola, Huoltovarmuuskeskus

Luken palaute

– Tutkijalle tämä on hyvä tapa avata keskusteluja ja havainnollistaa riippuvuuksiamme tuonnista. Pohjoismainen vertailu oli aikamoinen rutistus, koska ulottuvuuksia oli hyvin paljon eri suuntiin. Suomalaisen huoltovarmuustyön kaltaista toimintaa ei muissa maissa juuri ole, ja Suomen historia ja sijainti osittain selittävät tätä taustaa. Soijariippuvuuden ja energiariippuvuuden näkökulmasta EU on toki riippuvainen tuonnista, mutta globaali kauppa ja talous lähtevät aina vaihdannasta. Huoltovarmuusajattelu on kuitenkin voimistunut viime vuosina.
Vanhempi tutkija Marja Knuuttila, Luke