Asiakasesimerkit Maatalous, Ympäristö

Maidontuotannon ravinnetehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi prosessoimalla lantaa. Valion kehittämän uuden tekniikan avulla lietelannan typpi ja fosfori saadaan erotettua omiin jakeisiinsa, energia voidaan hyödyntää biokaasuna ja lannan sisältämä vesimäärä pienenee merkittävästi. Vuonna 2012 alkanut tutkimus ja siihen liittyvät pilottihankkeet vuosina 2017–2019 ovat tuottaneet läpimurtoja kohti hiilineutraalia maidontuotantoa.

Olet saattanut törmätä maitopurkin kyljessä tai tienvarsimainoksissa Valion päämäärään olla hiilineutraali vuonna 2035. Lannan kierrättäminen ja käsittely energiaksi ja aina liikennepolttoaineeksi saakka on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Valio on tehnyt töitä aiheen parissa jo kahdeksan vuoden ajan. Työ alkoi laboratoriokokeilla vuonna 2012 ja on viime vuosina edennyt pilotteihin Luken toimipisteissä Maaningalla ja Siikajoella.

lehmä, lehmiä, ammuu
Luken Maaningan biokaasulaitos oli tärkeässä roolissa pilottitutkimuksissa. Kuva: Kirsi Järvenranta.

Työn alkaessa tutkimusongelma määriteltiin seuraavasti: miten maitotilalla syntyvä lietelanta pystyttäisiin käsittelemään siten, että siitä saataisiin mahdollisimman paljon vettä pois ja ravinteet helposti hyödynnettäviksi? Erityisesti typpi ja fosfori halutaan erottaa ja lisäksi saada typpi säilymään lannoitteessa sellaisessa muodossa, että sen käyttökelpoisuus olisi kasvien kannalta mahdollisimman hyvä ja haihduntahävikki mahdollisimman pieni. Nurmi on lypsylehmien tärkein rehu, ja se on myös tehokas ravinteidenottaja, joten uuden typpilannoitteen käyttökelpoisuutta testattiin nurmella. Lannoite soveltuu myös luomuviljelyyn, joten kokeita tehtiin myös luomuohralla.

Lietelantaa prosessoimalla saadaan tehokas lannoite

Kehitetty prosessi etenee seuraavasti: raakalanta eli suoraan navetasta tuleva liete mädätetään ja sen jälkeen se jaetaan fosforipitoiseen kuivalantaan ja typpipitoiseen nestemäiseen lantaan. Tämän jälkeen typpijakeesta poistetaan vettä ja jäljelle jäänyt liuos käsitellään typen haihduntahävikkien estämiseksi.

Kiertotalouden aikana pitäisi puhua mieluummin raaka-aineista kuin sivuvirroista tai jätteistä.

Prosessin lopputuloksena saadaan tehokas typpilannoite, jota voidaan tulevaisuudessa tuottaa teollisessa mittakaavassa. Lannoitteen toimivuutta on tutkittu kolmen vuoden ajan kokeissa Luken tutkimuspaikoissa Maaningalla ja Siikajoella, ja tutkimuksissa se on todettu yhtä hyväksi kuin teollisesti tuotettu mineraalityppilannoite. Vertailun vuoksi: jos valmistusprosessista puuttui lietteen alkumädätys, sato jäi 15–20 prosenttia pienemmäksi.

Lannan prosessoinnissa mahdollisuuksia Suomelle

Kun tilalla tuotetaan maitoa, samalla syntyy erilaisia sivuvirtoja.

Lannoitteen mittausta Maaningalla
Tutkimusmestari Arto Pehkonen mittaa lietelannasta fraktioitua nestemäistä typpilannoitetta. Kuva: Jenni Laakso.

”Kiertotalouden aikana pitäisi puhua mieluummin raaka-aineista kuin sivuvirroista tai jätteistä”, ehdottaa Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen. Hän on tehnyt pitkään kehitystyötä maidon alkutuotannon parissa, viimeiset kymmenen vuotta johtotehtävissä.

”Suomella on paljon mahdollisuuksia lannan hyödyntämisessä. Esimerkiksi lietelannasta prosessoimme biokaasuksi noin 1–2 prosenttia, kun Tanskassa vastaava luku on 20 prosenttia. Teknologia on paljolti olemassa, mutta se pitäisi saada laajamittaiseen käyttöön, mikä edellyttää investointeja”, Nousiainen jatkaa.

Erikoistutkija Kirsi Järvenrannan mukaan toimeksianto oli Luken kannalta erittäin kiinnostava ja sen osaamisalueen ytimessä.

”Jos lopputuote saadaan prosessoitua tilojen käyttöön lannoitteeksi, sillä on erittäin merkittävä vaikutus nurmiviljelyn ravinnekierron tehostamisessa. Se on tärkeä askel matkalla kohti hiilineutraalia maataloutta”, Järvenranta sanoo.